Ero sivun ”Phascolonus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p typo |
p →Piirteet: kh+, typos fixed: lukuuno → lukuun o using Project:AWB |
||
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
==Piirteet== |
==Piirteet== |
||
P. gigas ja P. lemley erosivat toisistaan lähinnä koon perusteella. Lajeista suuremman, P. gigasin on arvioitu voineen painaa jopa 250 kiloa eli noin kahdeksan kertaa suurimman nykyisin elävän vompatin verran<ref name="MV" />. Kokoa |
P. gigas ja P. lemley erosivat toisistaan lähinnä koon perusteella. Lajeista suuremman, P. gigasin on arvioitu voineen painaa jopa 250 kiloa eli noin kahdeksan kertaa suurimman nykyisin elävän vompatin verran<ref name="MV" />. Kokoa lukuun ottamatta ne muistuttivat suuresti nykypäivän vompatteja. Jättiläisvompatit elivät samaan aikaan muiden suurten pussieläinten, kuten diprotodonin ja [[jättiläiskenguru]]n kanssa. Jättiläisvompatteja tavattiin suuressa osassa Australiaa sekä [[Tasmania]]ssa.<ref> C. Hugh Tyndale-Biscoe, ''Life of marsupials'' ISBN 978-0643-0625-73 [http://books.google.fi/books?id=KqtlPZJ9y8EC&pg=RA1-PA269&lpg=RA1-PA269&dq=Phascolonus&source=bl&ots=7svAhMKSPl&sig=_Yk1xYrdLQ2TkZfMiDaHR6k3JNs&hl=fi&ei=cG8FS5i4J4SInQPlrK3BCg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=3&ved=0CBQQ6AEwAjgK#v=onepage&q=Phascolonus&f=false]</ref> Ne hävisivät samaan aikaan muiden suurten pussieläinen kanssa. Syiksi on ehdotettu ilmastonmuutosta tai ihmisen metsästystä. |
||
==Fossiilit== |
==Fossiilit== |
Versio 3. tammikuuta 2010 kello 13.44
Jättiläisvompatti | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Pussieläimet Marsupialia |
Lahko: | Harvaetuhampaiset Diprotodontia |
Alalahko: | Vombatiformes |
Heimo: | Vompatit Vombatidae |
Suku: |
Phascolonus Owen, 1872 |
Lajit | |
|
Jättiläisvompatti oli vompatteihin kuulunut suku, jonka lajit elivät pleistoseenikauden Australiassa. Sukuun kuului kaksi lajia, P. gigas sekä P. lemley. Jättiläisvompatit ilmestyivät noin 5 miljoonaa vuotta sitten ja hävisivät noin 40 000 vuotta sitten. Nimitystä jättiläisvompatti käytetään usein virheelisesti diprotodonista joka kyllä kuuluu vompattimaisten eläinten alalahkoon, mutta joka ei kuulu vompattien heimoon[1].
Piirteet
P. gigas ja P. lemley erosivat toisistaan lähinnä koon perusteella. Lajeista suuremman, P. gigasin on arvioitu voineen painaa jopa 250 kiloa eli noin kahdeksan kertaa suurimman nykyisin elävän vompatin verran[1]. Kokoa lukuun ottamatta ne muistuttivat suuresti nykypäivän vompatteja. Jättiläisvompatit elivät samaan aikaan muiden suurten pussieläinten, kuten diprotodonin ja jättiläiskengurun kanssa. Jättiläisvompatteja tavattiin suuressa osassa Australiaa sekä Tasmaniassa.[2] Ne hävisivät samaan aikaan muiden suurten pussieläinen kanssa. Syiksi on ehdotettu ilmastonmuutosta tai ihmisen metsästystä.
Fossiilit
Jättiläisvompattien fossiileja löysi ensimmäisenä Richard Owen joka myös luokitteli ne. Aluksi hän luokitteli sukuun kuuluvaksi useampia lajeja, mutta ne on nykyisin jätetty pois sillä ne olivat todennäköisimmin vain samojen lajien eri kokoisia edustajia. Tea Treen luolasta löydettiin kahden miljoonan vuoden ikäinen jättiläisvompatin luuranko läheltä quinkana suvun krokotiilin luurankoa[3].
Lähteet
- ↑ a b Museum Victoria: The rise of the modern fauna and flora
- ↑ C. Hugh Tyndale-Biscoe, Life of marsupials ISBN 978-0643-0625-73 [1]
- ↑ Resurrection of the Lion King