Ero sivun ”Joensuun kaupunginteatteri” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Joensuun kaupunginteatterissa aiemmin näytelleet: > näytelleitä |
||
Rivi 50: | Rivi 50: | ||
{{multicol-end}} |
{{multicol-end}} |
||
== Joensuun kaupunginteatterissa aiemmin |
== Joensuun kaupunginteatterissa aiemmin näytelleitä== |
||
{{Multicol|85%}} |
{{Multicol|85%}} |
Versio 3. tammikuuta 2010 kello 02.46
Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, ja sitä ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys.
Vuosittain teatterissa on lähes 300 esitystä. Kävijämäärä vuonna 2005 oli noin 35 000. Teatterin päänäyttämönä on Eliel Saarisen piirtämän kaupungintalon juhlasali (273 katsomopaikkaa), lisäksi on pieni näyttämö (80 paikkaa). Myös kaupungintalon sisäpihalla on esitetty mm. Romeo ja Julia.
Vuonna 2006 teatterin vakituisen henkilökunnan määrä on 50, joista näyttelijöitä 14. Lisäksi teatteri käyttää vierailevia taiteilijoita näyttelijä-, lavastaja-, koreografi-, säveltäjä-, käsikirjoittaja- ja ohjaustehtävissä.
Joensuun kaupunginteatterin ohjelmiston pohjana on vankka kotimaisuus ja kunnianosoitus pohjoiskarjalaisuudelle, klassikkonäytelmiä unohtamatta. Teatterin ohjelmistossa on runsaasti näytelmiä lapsille sekä musiikkiteatteriesityksiä.
Teatterin esityspaiikkoja on ollut kaupungintalon remontin aikana 1990-luvulla Carelia-sali ja Salmisen sali.
Teatterinjohtajat
Kaupunginteatterin johtajia ovat olleet:
|
|
Näyttelijät (2010)
Joensuun kaupunginteatterissa aiemmin näytelleitä
|
|
Teatterisota 1971
Joensuun kaupunginteatteri on teatterimaailman puheenaiheena syksyllä 1971, kun teatterin johtokunnan ja teatterin henkilökunnan välille syntyi riita siitä, kuka saa päättää ohjelmistosta. Elokuussa 1971 riita johti siihen, että näyttelijät valtasivat teatterin. Teatterinjohtaja Jouko Turkka irtisanottiin, mistä seurasi näyttelijöiden lakko. Sopuun päästiin 17.9. Sen tuloksena Turkka ja uudeksi johtajaksi nimitetty Yrjö Kostermaa jatkoivat samanarvoisina johtajina. [1]
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, 1998, s. 194-195