Ero sivun ”Nintendo GameCube” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
NjardarBot (keskustelu | muokkaukset)
3 252 muokkausta
p Botti muokkasi: tr:Nintendo GameCube
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 197: Rivi 197:


[[Luokka:Nintendo GameCube]]
[[Luokka:Nintendo GameCube]]
[[Luokka:Nintendon pelikonsolit]]


[[ar:نينتندو جيم كيوب]]
[[ar:نينتندو جيم كيوب]]

Versio 2. tammikuuta 2010 kello 12.56

Nintendo GameCube
[[Tiedosto:|200px|]]
[[Tiedosto:|250px|]]
Kehittäjä Nintendo
Sukupolvi 6. sukupolvi
Julkaisu Japani 14. syyskuuta, 2001
Yhdysvallat 18. marraskuuta, 2001
Eurooppa 3. toukokuuta, 2002
Laitteisto 485 MHz suoritin, 162 MHz grafiikkasuoritin (ATI), yhteensä 40 Mt keskusmuistia
Tallennusväline Optinen GameCube levy (MiniDVD)
Lisälaitteet Game Boy Player
Pelit Luettelo GameCube -peleistä
Edeltäjä Nintendo 64
Seuraaja Wii
Kotisivut www.nintendo.com (englanniksi), www.nintendo.fi
Lisää videopeliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Nintendo GameCube on Nintendon neljäs pelikonsoli, ja se kuuluu videopelikonsoleiden kuudenteen sukupolveen. Saman sukupolven konsoleita ovat Segan Dreamcast, Sonyn PlayStation 2, ja Microsoftin Xbox; GameCuben eduiksi muihin konsoleihin nähden voi laskea sen kätevyyden ja edullisuuden. GameCube julkaistiin 14. syyskuuta 2001 Japanissa, 18. marraskuuta 2001 Pohjois-Amerikassa, ja 3. toukokuuta 2002 Euroopassa.

Yleistä

Nintendo GameCube paljastettiin vuoden 2000 SpaceWorld-messuilla. Konsoli muistuttaa ulkoasultaan kuutiota ja on saatavissa useissa eri väreissä, kuten indigo, platina, musta ja helmenvalkoinen. Japanissa konsoli on saatavissa myös oranssin värisenä, tai rajoitetuina versioina, kuten kristallinvalkoinen, mintunvihreä, kupari ja valkoinen mustilla liituraidoilla koristeltuna.

Nintendo GameCube käyttää ainutlaatuista tallennusmediaa, Nintendo GameCube Discia, joka perustuu Matsushitan optiseen levytekniikkaan. Levy on halkaisijaltaan noin 8 cm (huomattavasti pienempi kuin CD ja DVD, joita käytetään kilpailevissa konsoleissa) ja sille mahtuu tietoa noin 1,5 gigatavua. Standardissa Nintendo GameCubessa ei ole CD/DVD-tukea, joka kuitenkin löytyy Matshuhitan tuottamassa, vain Japanissa julkaistussa Panasonic Q:ssa. Nintendo on perustellut valintaansa muun muassa sillä, että ratkaisu vähentää tekijänoikeuksien rikkomuksia, takaa nopeammat latausajat, tekee laitteen edullisemmaksi (välttämällä DVD-lisensointimaksut) ja että levyt ovat kätevämpiä. DVD-tuen puuttuminen on kuitenkin ollut kaksiteräinen miekka; se ei ole vedonnut massayleisöön, joka on kääntynyt PlayStation 2:n ja Xboxin puoleen niiden sisäänrakennetun DVD-tuen ansiosta.

Pienikokoinen, kantokahvalla varustettu GameCube suunniteltiin kannettavaksi. Tämä ominaisuus on ollut kuitenkin minimaalinen verrattuina kilpaileviin konsoleihin, sillä GameCuben suurimpina etuina ovat edullinen tuotanto ja alhainen ostohinta. Yhdessä Game Boy Playerin kanssa GameCubesta tulee geometrisesti lähes täydellinen kuutio. Sen lisäksi että GameCube on kooltaan kätevämpi kuin PlayStation 2 (GameCube julkaistiin yli vuosi myöhemmin, ja sen virtalähde on erillään konsolista), sen grafiikkasuoritin on edistyneempi ja ProLogic-ääni parempi; GameCubesta kuitenkin puuttuu optinen S/PDIF-ulostulo. GameCubessa on myös Menu-järjestelmä, johon pääsee pitämällä A-painiketta painettuna koneen käynnistyessä, tai koneen käynnistyessä ilman pelilevyä. Menussa ovat muistikorttitiedot, ääniasetukset ja kalenteri.

Ominaisuudet

GameCuben yksi ominaisuus on liitettävyys Nintendon käsikonsoleiden, Game Boy Advancen ja SP:n kanssa. Konsoli on myös liitettävissä Game Boy Microon, mutta vaatii erillisen kaapelin, sillä GBA:ta varten tuotettu on liian suuri Microa varten. Liitettävyys mahdollistaa tiedon siirron laitteiden välillä. Esimerkiksi Game Boy Advancea voi käyttää tietyissä GameCuben peleissä erillisenä ohjaimena. Moninpeliä varten GameCubeen voi liittää yhteensä neljä Game Boy Advancea GameCuben ohjainporttien kautta. Liittäminen tapahtuu Nintendo GameCube-Game Boy Advance -kaapelilla. Usea Nintendon peli käyttää tätä ominaisuutta, joista tunnetuin lienee The Legend of Zelda: The Wind Waker; pelissä GBA:n avulla pelaaja voi löytää muun muassa piilotettuja aarteita ja saada vinkkejä liittyen peliin.

Ohjaimessa on perinteinen ristiohjain, kaksi analogista tattia, ja kahdeksan painiketta: A, B, X, Y, Z, L, R ja pause/start. Ohjaimessa ei ole select-painiketta, kuten ei myöskään ollut edeltäjässään Nintendo 64:n ohjaimessa; C-painikkeet on korvattu analogisella C-tatilla. Peukalotateissa ei ole painamisominaisuutta – toisin kuin muissa aikakauden konsoleissa – mutta molemmat olkanäppäimet L ja R ovat analogisia, ja pystyvät havaitsemaan niihin kohdistuvan paineen ennen varsinaista painamista; tämä kaksinkertaistaa painikkeiden mahdollisuudet.

GameCubelle julkaistiin vuonna 2002 internetadapteri, mutta Nintendo ei tukenut ja mainostanut verkkopelaamista yhtä laajalti kuin Sony ja Microsoft. Ainoa korkean profiilin peli, joka vaatii adapteria, on Segan Phantasy Star Online Episode I & II. Sen sjaan Nintendo on keskittynyt enemmän liitettävyyteen Game Boyn kanssa. Verkkoliitettävyyttä varten julkaistiin kaksi erillistä adapteria, yksi modeemiyhteyttä ja yksi laajakaistayhteyttä varten.

GameCubessa on joitakin käynnistykseen piilotettuja ominaisuuksia: pitämällä Z-painiketta painettuna laitteen käynnistyessä, normaali ksylofoni-teemainen alkumusiikki korvaantuu kitinällä joka huipentu lapsen nauruun. Jos laitteeseen on kiinnitetty neljä ohjainta ja Z-painiketta pidetään jokaisessa alhaalla painettuna, musiikki korvaantuu japanilaistyylisellä rummutuksella, joka huipentuu perinteiseen japanilaiseen gongiin.

Pelit

Nintendo GameCuben pelikirjastoon kuuluu yli 600 peliä.

Tärkeimmät ensimmäisen osapuolen pelit

Nintendo GameCuben peleihin lukeutuvat Nintendon tunnetuimpien pelisarjojen edustajia, kuten Super Mario, The Legend of Zelda, ja Metroid.

Joihinkin suosituimpiin ensimmäisen osapuolen peleihin lukeutuvat:

Nintendo GameCuben myötä Nintendon ja sen toimiluvan haltijoiden suhteet nuorentuivat. Edellisistä sukupolvista poiketen Nintendo ei enää ollut kolmatta osapuolta dominoiva osapuoli, vaan etsi avoimesti pelinkehitystukea Nintendo GameCubelle. Joskus Nintendo saattoi pyytää kolmannen osapuolen kehittäjää tuottamaan omaan pelinimikkeeseensä tai Nintendon omiin nimikkeisiin pohjautuvan pelin. Molemmissa tapauksissa Nintendo otti usein aktiivisen roolin yhteistyössä. Tämä politiikka näkyi useissa vain GameCubelle julkaistuissa kolmannen osapuolen peleissä, ja toi monialustaiset pelit laitteelle. GameCuben omistajat tukivat enemmän ensimmäisen osapuolen pelejä, kun taas Xbox:n ja PlayStation 2:n kohdalla todellisuus on päinvastainen; molemmille laitteille on ilmestynyt vähemmän laadukkaita ensimmäisen osapuolen pelejä.

Tärkeimpiä toisen ja kolmannen osapuolen pelejä

Markkinaosuus

Nintendon ponnisteluista huolimatta GameCube ei onnistunut valtaamaan takaisin aikaisempien konsolien hankkimia osuuksia markkinoista. Yksi mahdollisista syistä on Nintendon koko perheen pelisarjat kuten Pokémon, jotka ajoivat GameCuben nuorempaa yleisöä kohti, jotka muodostavat nykyisin vähemmistön pelikansasta (teini-ikäiset ja aikuiset muodostavat yli puolet pelaajista). Monia teini-ikäisten ja aikuisten suosimia pelejä, kuten Grand Theft Auto -pelejä ei julkaistu GameCubella ollenkaan, toisin kuin Xbox:lla ja PlayStation 2:lla.

Nintendo ei myöskään tukenut GameCubella tarpeeksi verkko-ominaisuuksia, toisin kuin Microsoft ja Sony, jotka molemmat mainostivat aktiivisesti verkkopelaamistaan julkaisten ensimmäisen osapuolen pelejä verkkotuella. Monia muilla alustoilla verkkopeliä tukevia nimikkeitä julkaistiin GameCubella ilman verkko-ominaisuuksia. Nintendo lisäsi verkkotuen vuoden 2002 lopussa, mutta GameCube-versioiden heikomman myynnin takia kehittäjät jättivät verkko-ominaisuudet pois. Yksi rajoittavista tekijöistä on saattanut myös olla 1,5 gigatavun levyformaatti, sillä Nintendon kilpailijat käyttävät 8,5 gigatavun kaksikerroksista DVD-levyä. Nintendon levyllä on silti tilaa lähes kaikille peleille,vaikka niissä saattaakin olla vähemmän sisältöä, musiikkiraitoja tai heikompi audiovisuaalinen toteutus kuin vastaavissa versioissa muilla alustoilla.

Siitä huolimatta että GameCube ei yltänyt samoihin myyntilukuihin kuin Nintendon aiemmat konsolit, kasvaneet pelikonsolimarkkinat ovat auttaneet Nintendoa luomaan uskollisen käyttäjäkunnan, vaikka markkinaosuus onkin pienentynyt. GameCuben edullinen hinta on pitänyt sen kilpailukykyisenä Xbox:n ja PlayStation 2:n rinnalla. Nintendo on sanonut, että se luopuisi pelien kehityksestä vain samalla kun se luopuisi laitteiston kehityksestä. Nintendo ilmaisi, että ei tekisi kuten Sega, joka Dreamcastin jälkeen lopetti laitteistonkehityksen kokonaan.

Nintendo on myynyt 31. maaliskuuta 2007 mennessä maailmanlaajuisesti yhteensä 21,59 miljoonaa Nintendo GameCubea. Näistä 4,02 miljoonaa kappaletta myytiin Japanissa, 12,81 miljoonaa kappaletta Amerikassa, ja 4,76 miljoonaa kappaletta muilla markkina-alueilla [1]. Vastaavasti 31. maaliskuuta 2007 mennessä PlayStation 2:sta on myyty maailmanlaajuisesti 117,89 miljoonaa kappaletta [2], ja Xboxia yli 24 miljoonaa kappaletta [3].

Tekniset tiedot

  • CPU (Central Processing Unit):
    • erikoisvalmistettu 64-bittinen IBM Power PC "Gekko"
    • 18 mikrometrin kuparijohdetekniikka
    • kellotaajuus 485 MHz
  • 32/64-bittinen arkkitehtuuri
    • 64-bittinen ulkoinen muistiväylä
    • 256 kt L2-tason ulkoista välimuistia
  • GPU (Graphics Processing Unit):
    • Kustomoitu ATI/Nintendo "Flipper"(1)
    • 18 mikrometrin tekniikka
    • kellotaajuus 162 MHz
    • 2 Mt framepuskurimuisti (6,2 ns)
    • 1 Mt tekstuuripuskurimuisti (6,2 ns)
    • tekstuurien lukunopeus 10,4 Gt/s (max)
    • piirtonopeus 648 megapikseliä sekunnissa
    • 24-bittinen RGB-värisyvyys
    • Piirto-ominaisuudet:
      • sumu
      • anti-aliasing
      • 8 yhtäaikaista valaistusta
      • 4 pikseliliukuhihnaa
      • multiteksturointi, bumpmappaus
      • environmentmappaus
      • mipmappaus
      • bilineaarinen, trilineaarinen ja anisotrooppinen filtteröinti
      • S3TC tekstuurien pakkaus
    • Suorituskyky 6-12 miljoonaa polygonia sekunnissa (max) (todellinen pelitilanne, jossa monimuotoisia malleja täysin teksturoituina, valaistuina, jne.)* Rogue Squadron II pelin tiedetään saavuttaneen reilusti enemmän kuin 12 miljoonaa
    • (1) Flipperin kehitti ArtX, jonka ATI osti osaksi itseään grafiikkapiirin kehityksen loppuvaiheilla
  • Ääniprosessori:
    • erikoisvalmistettu Macronix 16-bittinen DSP
    • kellotaajuus 81 MHz
    • 64 yhtäaikaista kanavaa
    • ADPCM-koodaus (48 KHz)
    • Dolby Pro-Logic II tuki
  • Muisti:
    • 24 Mt 1T-SRAM keskusmuisti
      • 64-bittinen muistiväylä
      • kellotaajuus 324 MHz (2 x 162 MHz)
      • nopeus 2,6 Gt/s
      • hakuaika 10 nanosekuntia
    • 16 Mt DRAM muisti äänelle ja toisarvoiselle datalle
      • 8-bittinen muistiväylä
      • kellotaajuus 81 MHz
      • nopeus 81 Mt/s
  • Levyasema:
    • CAV (Constant Angular Velocity) System
    • hakuaika 128 ms
    • siirtonopeus 16-25 Megabittiä sekunnissa
    • levyformaatti 1,5 gigatavun Matsushita 8 cm optinen levy
  • Tulot ja lähdöt:
    • 4 ohjainporttia, 2 muistikorttipaikkaa, analoginen AV-ulostulo, digitaalinen AV-ulostulo, 2 huippunopeaa sarjaporttia, 1 huippunopea rinnakkaisportti

Modaaminen

Aivan kuten Microsoft Xboxin kohdalla, myös Nintendo GameCubea on innostuttu modaamaan, eli parantamaan laitteen ominaisuuksia. Yksi tunnetuista modausprojekteista GameCubelle on GamecubeLinux, joka on onnistunut tekemään GameCubelle Linux-ympäristön 8 cm DVD-levyllä, ilman että pelikonsolin takuu raukeaa ja ilman että Digital Millennium Copyright Act -tekijänoikeuslakia rikotaan [4]. Gamecuben Linux-ympäristöä voidaan käyttää muun muassa:

  • Thin clienttina
  • Multimediapäätteenä
  • Täysimittaisena tietokoneena

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta GameCube.

Lähteet ja viitteet

  1. ↑ Consolidated financial results FY 2007 (PDF) nintendo.com (englanniksi) Luettu 21. toukokuuta 2007
  2. ↑ Cumulative Production Shipments of Hardware / PlayStation®2 scei.co.jp (englanniksi) Luettu 21. toukokuuta 2007
  3. ↑ http://biz.gamedaily.com/industry/feature/?id=14095
  4. ↑ FAQ - Gamecube Linux Wiki GamecubeLinux. Viitattu 7. helmikuuta 2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Malline:Pelikonsolit

Nintendon laitteet
Pelikonsolit
Käsikonsolit
Kolikkopelit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nintendo_GameCube&oldid=7811141”