Heikki Värtsi

Heikki Värtsi (s. 22. elokuuta 1931, Käkisalmi) on kautta aikojen tuotteliaimpia suomalaisia musikaaliohjaajia ja -koreografeja. Koulutukseltaan hän on ekonomi. Värtsi koki kovia jouduttuaan evakkoon kotoaan Karjalasta hyvin nuorena; Ähtärin kautta perhe kotiutui Jyväskylään. Isä Pekka Värtsi oli kauppias myös Käkisalmessa sekä Sortavalassa ja Jyväskylässäkin hän avasi lyhyttavaraliikkeen toria vastapäätä; P. Värtsi Oy. Äiti Alexandran ja Pekka Värtsin kolmesta henkiinjääneestä lapsesta Heikki oli nuorin, myös sisaret Senja ja Eva hemmottelivat perheen ainoaa poikalasta. Perheessä puhuttiin venäjää, saksaa sekä karjalaa ennen suomea: Jo Karjalassa oli lapsilla saksalaisia kotiopettajattaria.

Värtsi aloitti uransa balettitanssijana opiskeltuaan Suomalaisen oopperan balettikoulussa. Kansallisteatterissa hän myöhemmin yhdisti ensitanssijana ja myöhemmin koreografina klassista ja jazztanssia. Jazztanssia Värtsi opiskeli myös New Yorkissa.

Baletti (1954) ja myöhemmin elokuva (1955) Pessi ja Illusia Doris laineen kanssa osoittautui Värtsin uran käännekohdaksi. Herkästi tulkiten peikkopojan tunteet hän tanssi tiensä kansan sydämiin.

Värtsi on ohjannut suuren joukon musikaaleja teatterille muun muassa West Side Story ensimmäisenä Suomessa, Viulunsoittaja katolla, Zorbas, Piukat paikat, Enkeleitä Broadwaylla ja Loistokaupunki. Myös Wieniläisoperetit ja klassisen baletin esitykset kuuluvat Heikin niin tanssi- kuin ohjauskokemuksiin. Heikki lienee tanssinut tai ohjannut kaikissa Suomen teattereissa ja esiintynyt lukuisilla maailman huippuestradeilla.

http://www.danceinfo.fi/tanka?view=Heikki%20V%C3%83%C2%A4rtsi&searchtype=artisti

Tanssi ei ollut 1940-luvun Jyväskylässä vilkkaan pojan tavallisin harrastus. Heikki Värtsin matkaa yhdeksi suomalaisen baletin legendoista vauhdittikin suvun karjalainen temperamentti.

Värtsin pitkä ja aktiivinen ura suomalaisen tanssin näköalapaikoilla hakee vertaistaan: se kattaa yli kuusi vuosikymmentä maamme tanssihistoriaa. Kansallisbaletin valovoimaisena ensitanssijana ja kiitettynä koreografina toiminut Värtsi on vaikuttanut ratkaisevasti myös tanssin murtautumiseen suomalaisen teatterin näyttämöille.

Muistelmissaan Värtsi kertoo eloisasti muun muassa siitä, kuinka hän kiertää nuorena balettilaisena sodasta toipuvaa Suomea ja erehtyy Pariisissa moittimaan tangolla edessään hutiloivaa epämusikaalista miestä, joka osoittautuu koreografitähti Maurice Béjartiksi.

Lopetettuaan tanssijanuransa Värtsi ryhtyi koreografiksi. Musikaaliohjaukset ja -koreografiat olivat kassamagneetteja ja tekivät Värtsistä suuren yleisön - ja erään suomalaisen presidentin - suosikin.

Heikki Värtsi valittiin taiteilijaprofessoriksi vuonna 1984. Hän on edelleen suosittu tanssijan työn esittelijä ja yleisönsä hurmaava luennoitsija: hänen taitonsa puhutella ihmisiä ja saada heidät kiinnostumaan klassisesta baletista on ilmiömäinen.

(Kommentteja; Jaana Nyström, Heikki Värtsin sisarentytär)

Aiheesta muualla

• Heikki Värtsi Elonetissä.
• Heikki Värtsi Internet Movie Databasessa. (englanniksi)