Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: simple:Rotifers |
p Botti lisäsi: ro:Rotifer |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
[[pl:Wrotki (biologia)]] |
[[pl:Wrotki (biologia)]] |
||
[[pt:Rotifera]] |
[[pt:Rotifera]] |
||
[[ro:Rotifer]] |
|||
[[ru:Коловратки]] |
[[ru:Коловратки]] |
||
[[simple:Rotifers]] |
[[simple:Rotifers]] |
||
Versio 29. joulukuuta 2009 kello 17.10
| Rataseläimet | |
|---|---|
 Habrotrocha rosa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Alakunta: | Eumetazoa |
| Pääjakso: |
Rataseläimet Rotifera Cuvier, 1817 |
| Luokat | |
| Katso myös | |
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan noin 2 000 ja Suomestakin 430.lähde?
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä.
Esiintyminen
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien planktonissa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen.