Ero sivun ”Tuulastus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 83.102.100.191 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.248.36.214 tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
Vuonna [[1902]] tuulastus kiellettiin lailla, koska se tehokkaana kalastuskeinona heikensi kalakantoja liikaa. Lisäksi innokkain tuulastusaika osui juuri haukien ja lahnojen aktiivisimpaan kutuaikaan.<ref name="yle"/> |
Vuonna [[1902]] tuulastus kiellettiin lailla, koska se tehokkaana kalastuskeinona heikensi kalakantoja liikaa. Lisäksi innokkain tuulastusaika osui juuri haukien ja lahnojen aktiivisimpaan kutuaikaan.<ref name="yle"/> |
||
Vuodesta [[1951]] tuulastus on jälleen ollut sallittua. Tuulastus on edelleen kiellettyä huhtikuun puolivälistä juhannukseen. Tuulastus on kielletty myös lohi- ja siikapitoisissa virtapaikoissa ja joissa,<ref name="yle"/> |
|||
[[Suomen ennätyskalarekisteri]]n mukaan tuulastamalla on saatu Suomen 2000-luvun suurin [[karppi]], jonka tuulasti Karim Messaoud [[24. huhtikuuta]] [[2004]], karpin massa oli 21,44 kg, pituus 105 cm ja pyyntipaikka [[Lohja]]n [[Hormajärvi]]. Havainto oli A-luokan havainto. |
[[Suomen ennätyskalarekisteri]]n mukaan tuulastamalla on saatu Suomen 2000-luvun suurin [[karppi]], jonka tuulasti Karim Messaoud [[24. huhtikuuta]] [[2004]], karpin massa oli 21,44 kg, pituus 105 cm ja pyyntipaikka [[Lohja]]n [[Hormajärvi]]. Havainto oli A-luokan havainto. |
||
Versio 28. joulukuuta 2009 kello 17.33
Tuulastus (eli tuohestus eli pistokalastus) on kalastuslaji, jota harrastetaan yleisesti pimeinä syysöinä. Tuulastaminen tapahtuu soutuveneellä, jossa tuulastaja seisoo tai on polvillaan veneen kokassa ja koettaa iskeä kaloja pitkävartisella atraimella.
Tuulastuksessa tuulastaja sauvoo venettä atraimen varren avulla matalassa rantavedessä ja koettaa löytää näkökenttään iskettäviä kaloja. Veneen perässä olevasta melojasta on myös suuri apu. Tyypillisimpiä tuulastuksen saaliskaloja ovat hauki, lahna, särkikalat ja ahven.
Lahnaa on syytä iskeä hieman viistossa, paremman iskupinta-alan saavuttamiseksi. Ahventa taas kannattaa iskeä kalan suuntaisesti, sillä se nokkeluuttaan kääntyy välittömästi oikealle tai vasemmalle.[1]
Paras tuulastuskeli on tyyni pimeä syysilta ja yö. Pilvisää on eduksi etenkin kuuhuen loistaessa, sillä se vähentää heijastuksia veden pinnalla.[1]
Historia
Tuulastus on lähtöisin ikiaikojen takaa, jolloin esi-isämme keksivät keihään. Alkujaan tuulastus saattoi merkitä kutukalojen pyydystämistä rantamatalikossa. Nykyisin tuulastuksella ymmärretään nimenomaan pistokalastusta veneen ja apuvalaistuksen avuin. Yksikärkinen keihäs muuttui kehitysvaiheiden kautta monipiikkiseksi atraimeksi.[1]
Kalat havaitaan kirkkaan tuulastusvalon avulla, joka on kiinnitetty veneen kokkaan. Perinteisesti tuulastusvalona käytettiin veneen kokassa olevassa koussikassa palavia tervaksia. Seuraava kehitysaskel oli petroolilamppu (voimavalolyhty), joiden yleisiä merkkejä ovat Hasag Petromax ja Tilley. Nykyään käytetään usein sähkövaloa, joka voi olla tuulastajan kädessä tai kiinnitetty päähän kuten suunnistusvalot.
Vuonna 1902 tuulastus kiellettiin lailla, koska se tehokkaana kalastuskeinona heikensi kalakantoja liikaa. Lisäksi innokkain tuulastusaika osui juuri haukien ja lahnojen aktiivisimpaan kutuaikaan.[1]
Vuodesta 1951 tuulastus on jälleen ollut sallittua. Tuulastus on edelleen kiellettyä huhtikuun puolivälistä juhannukseen. Tuulastus on kielletty myös lohi- ja siikapitoisissa virtapaikoissa ja joissa,[1]
Suomen ennätyskalarekisterin mukaan tuulastamalla on saatu Suomen 2000-luvun suurin karppi, jonka tuulasti Karim Messaoud 24. huhtikuuta 2004, karpin massa oli 21,44 kg, pituus 105 cm ja pyyntipaikka Lohjan Hormajärvi. Havainto oli A-luokan havainto.