Ero sivun ”Maksutase” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 7663549, jonka teki 88.115.36.110 (keskustelu) - sotkua |
fix |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Maksutase''' on [[kansantalouden tilinpito|kansatalouden tilinpidon]] mitta |
'''Maksutase''' on [[kansantalouden tilinpito|kansatalouden tilinpidon]] mitta. Se on maan ulkomaille maksettujen ja sieltä saatujen maksujen yhdistelmä. |
||
Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa, ja se koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta. |
|||
'''Vaihtotase''' kuvaa juoksevien ulkomaisten taloustoimien kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen vaikutusta kansantuloon sekä kansantalouden säästämisen ja investointien väliseen tasapainoon. |
|||
'''Vaihtotase''' jäsennellään seuraavasti: |
|||
'''Pääomatase''' sisältää vain pääomansiirtoja. Erän merkitys Suomessa on yleensä vähäinen. |
|||
*''Kauppatase'' on maahan tiettynä aikana tapahtuneen tavaroiden tuonnin ja viennin arvojen erotus. |
|||
*''Palvelutase'' on muun muassa pankkitoiminnasta, vakuutuksista, huolinnasta ja matkailusta suoritetut ja saadut maksut. Lisäksi siihen palvelutaseeseen lasketaan osinko- ja korkomaksut. |
|||
*''yksityiset tulonsiirrot'' eli esimerkiksi siirtotyöläisten kotimaahansa lähettämät palkat |
|||
*''viralliset tulonsiirrot'', esimerkiksi kansainvälisille järjestöille suoritetut maksut |
|||
'''Pääomatase''' sisältää pääomansiirrot eli maan ulkoisiin varoihin ja velkoihin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset maksut. |
|||
| ⚫ | |||
'''Yleistase''' saadaan laskemalla yhteen pääomatase ja vaihtotase. |
|||
Maksutase on aina tasapainossa. Yleistaseen ali- tai ylijäämä näkyy valuuttavarannon muutoksina, kansainvälisiltä laitoksilta otettuina tai niille myönnettyinä lainoina ja julkisen sektorin ulkomaanvaluuttalainoina. Maksutaseeseen kirjataan myös virheet, jotka ovat joskus merkittäviä eriä. |
|||
| ⚫ | |||
Kun vaihtotase on alijäämäinen, maa yleensä tuottaa vähemmän kuin kuluttaa. Vajetta rahoitetaan pääomavirralla ja tilanne on korjattava ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi veroja nostamalla, valtion menoja leikkaamalla tai devalvoimalla. |
|||
==Tilaston tuottaminen== |
==Tilaston tuottaminen== |
||
| Rivi 14: | Rivi 26: | ||
Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (5. painos vuodelta 1993) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa maksutasetilastointia ohjeistavat [[Euroopan Keskuspankki]] (rahoitustase), [[Eurostat]] (vaihtotase) ja [[OECD]] (suorat sijoitukset). |
Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (5. painos vuodelta 1993) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa maksutasetilastointia ohjeistavat [[Euroopan Keskuspankki]] (rahoitustase), [[Eurostat]] (vaihtotase) ja [[OECD]] (suorat sijoitukset). |
||
==Lähteet== |
|||
*{{kirjaviite | Tekijä= | Vuosi=1991 |Nimeke=Maailman talouden tietojätti |Selite=The Economist Atlas | Sivu=86–87, 308–310| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-5243-8}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
Versio 28. joulukuuta 2009 kello 07.03
Maksutase on kansatalouden tilinpidon mitta. Se on maan ulkomaille maksettujen ja sieltä saatujen maksujen yhdistelmä.
Maksutase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa, ja se koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta.
Vaihtotase jäsennellään seuraavasti:
- Kauppatase on maahan tiettynä aikana tapahtuneen tavaroiden tuonnin ja viennin arvojen erotus.
- Palvelutase on muun muassa pankkitoiminnasta, vakuutuksista, huolinnasta ja matkailusta suoritetut ja saadut maksut. Lisäksi siihen palvelutaseeseen lasketaan osinko- ja korkomaksut.
- yksityiset tulonsiirrot eli esimerkiksi siirtotyöläisten kotimaahansa lähettämät palkat
- viralliset tulonsiirrot, esimerkiksi kansainvälisille järjestöille suoritetut maksut
Pääomatase sisältää pääomansiirrot eli maan ulkoisiin varoihin ja velkoihin liittyvät pitkä- ja lyhytaikaiset maksut.
Yleistase saadaan laskemalla yhteen pääomatase ja vaihtotase.
Maksutase on aina tasapainossa. Yleistaseen ali- tai ylijäämä näkyy valuuttavarannon muutoksina, kansainvälisiltä laitoksilta otettuina tai niille myönnettyinä lainoina ja julkisen sektorin ulkomaanvaluuttalainoina. Maksutaseeseen kirjataan myös virheet, jotka ovat joskus merkittäviä eriä.
Rahoitustase kuvaa maksutaseen alijäämän rahoitusta ulkomailta tai ylijäämän sijoittamista ulkomaille. Rahoitustase koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista sekä keskuspankin valuuttavarannon muutoksista.
Kun vaihtotase on alijäämäinen, maa yleensä tuottaa vähemmän kuin kuluttaa. Vajetta rahoitetaan pääomavirralla ja tilanne on korjattava ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi veroja nostamalla, valtion menoja leikkaamalla tai devalvoimalla.
Tilaston tuottaminen
Suomen maksutasetta ja ulkomaista varallisuutta koskevat tilastot laaditaan Suomen Pankin tilastoyksikössä. Perustiedot kerätään yhdessä Tullihallituksen ja Tilastokeskuksen kanssa.
Tullihallitus kerää tiedot tavaroiden ulkomaankaupasta sekä julkaisee ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää puolestaan tiedot palvelujen kansainvälisestä kaupasta sekä tulon- ja pääomansiirroista. Suomen Pankki kerää tiedot rahoitustaseen, pääomakorvausten ja ulkomaisen varallisuuden tilastointia varten. Suomen Pankki vastaa valmiiden tilastotietojen lähettämisestä kansainvälisiin järjestöihin.
Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuuden tilastojen laadinnassa noudatetaan IMF:n maksutasekäsikirjan (5. painos vuodelta 1993) ohjeita ja suosituksia. Euroopassa maksutasetilastointia ohjeistavat Euroopan Keskuspankki (rahoitustase), Eurostat (vaihtotase) ja OECD (suorat sijoitukset).
Lähteet
- Maailman talouden tietojätti, s. 86–87, 308–310. The Economist Atlas. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-5243-8.