Ero sivun ”Keinokastelu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
[[Hydroviljely]] on keinokastelun äärimmäinen muoto: siinä kasvit ovat vähässä mullassa tai kokonaan vesi-ravintoliuoksessa. |
[[Hydroviljely]] on keinokastelun äärimmäinen muoto: siinä kasvit ovat vähässä mullassa tai kokonaan vesi-ravintoliuoksessa. |
||
Paikalliskastelussa (lokalikastelu) järjestelmässä vesi johdetaan matalapaineputkia myöten kasteltaville alueille. |
|||
Sadetuskastelussa suuripainesprinklerit l. roottorit sadettavat kasteltavaa viljelysalaa. Roottorit on rakennettu ympyrän muotoisiksi ja osittain pyöreiksi. Paine on 40-130 lbF/cm² (275-900kPa), kastelutehon ollessa 50-1200 US gal (3-75l/s), tavallisesti suutin halkaisijat ovat välillä 0.5-1.9 tuumaa (10-50mm). |
Sadetuskastelussa suuripainesprinklerit l. roottorit sadettavat kasteltavaa viljelysalaa. Roottorit on rakennettu ympyrän muotoisiksi ja osittain pyöreiksi. Paine on 40-130 lbF/cm² (275-900kPa), kastelutehon ollessa 50-1200 US gal (3-75l/s), tavallisesti suutin halkaisijat ovat välillä 0.5-1.9 tuumaa (10-50mm). |
||
Versio 16. joulukuuta 2009 kello 14.56
.svg){kind=small} |
Tämä artikkeli on viikon yhteistyöartikkeli, koska tämä merkittävästä aiheesta oleva artikkeli tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. |
Keinokastelu eli kasteluviljely on maan viljelyä siten, että esimerkiksi joesta tai järvestä ohjataan vettä ja lietettäkin kasveille. Tämä mahdollistaa viljelyn kuivilla seuduilla, joilla ei sada riittävästi viljelyä varten.
Historia
Keinokastelun historiallinen merkitys on se, että se vaati pysyvää asutusta ja mahdollisti kaupunkien synnyn, sillä kastelemalla saa 2-3 hyvää satoa vuodessa, jos tekee työtä riittävästi. Kaupunkien synty johti muinaisessa Mesopotamiassa ja Egyptissä sivilisaation syntyyn jo 6000 eaa., ja myös Perussa 4000 eaa.[1], Indus-joella Intiassa 3000 eaa. käytettiin myös keinokastelua[2]. Keinokastelu Kiinassa aloitettiin myös 6.vuosituhannella eaa[3].
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kastelujärjestelmiä
Perinteisin menetelmä ovat kastelukanavat, joiden avulla vettä ohjataan joesta tai järvestä viljelykselle. Madeiran saaren kastelukanavat ovat kuuluisa kastelukanavajärjestelmä.[4]
Madeiralla vesi valuu kanaviin painovoiman myötä, mutta paikoin käytetään tuulimyllyjä tai eläinten pyörittämiä vesirattaita nostamaan vettä kastelukanaviin.[5]
Tihkukastelussa vesi siirretään suoraan kasvin juuristoon tippa kerrallaan. [6]
Hydroviljely on keinokastelun äärimmäinen muoto: siinä kasvit ovat vähässä mullassa tai kokonaan vesi-ravintoliuoksessa.
Paikalliskastelussa (lokalikastelu) järjestelmässä vesi johdetaan matalapaineputkia myöten kasteltaville alueille.
Sadetuskastelussa suuripainesprinklerit l. roottorit sadettavat kasteltavaa viljelysalaa. Roottorit on rakennettu ympyrän muotoisiksi ja osittain pyöreiksi. Paine on 40-130 lbF/cm² (275-900kPa), kastelutehon ollessa 50-1200 US gal (3-75l/s), tavallisesti suutin halkaisijat ovat välillä 0.5-1.9 tuumaa (10-50mm).
Center-Pivot kastelussa järjestelmä koostuu useista osaputkista, jotka yleensä on valmistettu sinkitystä teräksestä tai alumiinista ja jota tukevat ristikot. Järjestelmä liikkuu ympyrän muotoisella rataa. Useimmissa järjestelmissä on U-muotoinen putki (Gooseneck), johon on liitetty sprinklerisuuttimia. Järjestelmät ovat nykyään hydraulisesti ohjattavia (TL kastelujärjestelmät) ja sähkömoottorilla ohjattavat järjestelmiä (TL, Reinke, Valley, Zimmatic). Useimmat sprinklerijärjestelmät toimivat GPS-laitteiden avulla. Kastelumenetelmä on käytössä enimmäkseen Yhdysvalloissa.
Sivusuunnassa liikkuvassa kastelussa kasteluputki on kiinnitetty pyörän noin 1.5 metrin keskipisteseen, sprinklerit on sijoitettu pyörän ulkokehälle.
Sub-kastelu (suotumismenetelmä), menetelmässä pohjavesi nostetaan pumppaamalla kasvien juurien tasolle.
|
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: kts en-wiki |
Ympäristövaikutukset
Liiallinen keinokastelu voi johtaa maaperän suolaantumiseen ja pilata viljelymaata.[7] Vuotavat keinokastelulaitteistoputket ja kanavat aiheuttavat veden hukkaantumista.
Lähteet
- ↑ {Verkkolehti|osoite=[1]|Toimittaja=Tom Dillehay|Dillehay TD;Elling, HH JR, Rossen J|Otsikko=Preceramic Kastelukanavilla Perun Andeilla|=lehti=Proceedings of National Academy of Science|tilavuus=102|kysymy=47|vuosi=2005|sivut=17241-4|Artikkeli_162842471>doi=10.1073/p.nas 050 8583102}Viitattu 15.12 2009
- ↑ Rodda,J.C ja Ubertini, Lucio 2004."Basis of Civilzation-Water Sciences (International Association of Water Sciences Press 2004.Viitattu 15.12.2009
- ↑ Verkkoviite|otsikko=Kiinan historia|Julkaisija=Encyclopedia Britannica,1994.Viitattu 15.12.2009
- ↑ Madeira Levada Walks
- ↑ Africa Windmill Project
- ↑ Tihkukastelu säästää vettä Maa- ja vesitekniikan tuki 2001
- ↑ YK: Liiallinen keinokastelu pienentää satoja ja vaarantaa ruokaturvan Global Finland 26.6.2003
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keinokastelu Wikimedia Commonsissa
