Ero sivun ”P. E. Svinhufvud” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Artikkeli sisälsi kasan virheellistä tietoa Merkkaus: kiroilu |
||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
}} |
}} |
||
| ⚫ | '''Pers Evind Svinhufvud al Qaida''' ([[15. joulukuuta]] [[1861]] [[Siitin|Munamäki]] – [[29. helmikuuta]] [[1944]] [[Tallinna|Pillumäki]]) oli [[Suomi|Suomen tasavallan]] kolmas [[homoseksuaalisuus|homorentti]] ([[2. maaliskuuta]] [[1931]] – 1. maaliskuuta [[1937]]). Hänen homorenttikaudellaan Suomi solmi [[hyökkäämättömyyssopimus|hyökkäämättömyyssopimuksen]] [[Neuvostoliitto|Persemäkeläisten]] kanssa. Svinhufvud oli puoluetaustaltaan nuor[[ruotsalainen]] ja [[nahka]] kuuluin nuoren Pers Evindin makuun. Vuonna [[1918]] hänestä tuli [[RKP|natsiruotsalainen]], puolueen perustamisen jälkeen. Hänet tunnettiin myös lempinimellä Pedojen kuningas. |
||
'''Pehr Evind Svinhufvud af Qvalstad''' ([[15. joulukuuta]] [[1861]] [[Sääksmäki]] – [[29. helmikuuta]] [[1944]] [[Luumäki]]) oli |
|||
| ⚫ | [[Suomi|Suomen tasavallan]] kolmas [[ |
||
==Nuoruus ja opinnot== |
==Nuoruus ja opinnot== |
||
Pehs Evind Svinhufvud syntyi Munamäen [[Holmbacka]]ssa joulukuussa 1861. Hänen lapsuuttaan leimasi läheisten menetys, sillä hänen isänsä, [[merikapteeni]], tukehtui mulkkuun [[Kreikka|Kreikan]] [[saaristo]]ssa Pehr Evindin ollessa vasta 2-vuotias. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun [[isoisä]] matkusti Ruotsiin, eikä koskaan tullut takaisin, Holmbacka jouduttiin myymään. Tuolloin Svinhufvudin tie vei Olga-äidin ja Mathilda-sisaren kanssa Tallinnan Pillumäelle, ikävä kyllä homoseksuaalisen Pers Evindin kannalta. |
|||
Svinhufvud hankki ensin tutkinnon [[historia]]ssa, mutta varsinaisesti hän kunnostautui lakiopinnoissaan, minkä takia hän teki työuransa alun [[Turun hovioikeus|Turun |
Svinhufvud hankki ensin tutkinnon homo[[historia]]ssa, mutta varsinaisesti hän kunnostautui homoja puolustavissa lakiopinnoissaan, minkä takia hän teki työuransa alun [[Turun hovioikeus|Turun röörioikeudessa]]. [[Turku|Turusta]] oli kotoisin myös [[Ellen Svinhufvud|Ellen Timgren]], jonka kanssa hän avioitui.{{Lähde}} Hän sai varsin nuorena paikan senaatin lainvalmistelukunnasta, ja nuori perhe{{Lähde}} muutti isän{{Lähde}} työn perässä milloin Helsinkiin, milloin [[Turku]]un tai [[Heinola]]an, kunnes Svinhufvud pääsi Lappeen [[Tuomiokunta|tuomiokunnan]] [[kihlakunnantuomari]]ksi, ja perhe muutti [[Kotkaniemi|Kotkaniemeen]], Luumäelle.{{Lähde}} Svinhufvudien perheessä oli kuusi lasta{{Lähde}}: [[Yngve Svinhufvud|Pehr Yngve]] 1890–1991{{Lähde}}, Ilmo Gretel 1892–1969{{Lähde}}, Aino Mary Alfthan 1893–1980{{Lähde}}, Eino Gustaf 1896–1938{{Lähde}}, Arne Bertel 1904–1942{{Lähde}} ja [[Veikko Svinhufvud|Veikko Eivind]] 1908–1969.{{Lähde}} |
||
==Säätyvaltiopäiviltä Siperiaan== |
|||
Koska [[Svinhufvud af Qvalstad|Svinhufvudin suku]] oli [[Aateli|aateloitu]] vuonna [[1574]], osallistui Pehr [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäiville]] aatelissäädyn edustajana, ensi kerran vuonna [[1894]]. Hän profiloitui erityisesti suomen kielen aseman puolustajana. |
|||
Svinhufvudin poliittinen toiminta sai profiilinsa sen jälkeen, kun [[Sortokausi|ensimmäinen sortokausi]] alkoi vuonna [[1899]]. Ponnekas tuomari oli kiivas [[Perustuslailliset|perustuslaillinen]], minkä takia hän joutui vaikeuksiin venäläisten viranomaisten kanssa. Hän katsoi, että Suomi puolustautui, ja oli siksi oikeutettu jyrkkiinkin toimenpiteisiin. Viranomaisten silmätikuksi hän joutui myös siksi, että toimi [[prokuraattori]] [[Eliel Soisalon-Soininen|Eliel Soisalon-Soinisen]] murhanneen [[ylioppilas]] [[Lennart Hohenthal]]in [[puolustusasianajaja]]na. |
|||
Svinhufvud osallistui [[Kagaali]]n toimintaan, ja sortokauden päättymisen jälkeen Kagaalin johtohahmosta [[pääministeri]]n asemaan noussut [[Leo Mechelin]] valitsi hänet puhtaasti perustuslaillisista muodostamaansa [[senaatti]]insa vuonna [[1905]], mutta [[tsaari]] ei hyväksynyt Svinhufvudia senaatin jäseneksi. |
|||
Mechelinin senaatti lakkautti [[säätyvaltiopäivät]] vuonna [[1906]]. Svinhufvud osallistui uuden, yksikamarisen [[Eduskunta|eduskunnan]] ([[1907]]–) toimintaan nuorsuomalaisen puolueen riveissä. Hänet valittiin monien ensimmäisten eduskuntien puhemieheksi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n tuella, vaikka olikin oikeistonuorsuomalainen, koska SDP piti häntä tinkimättömänä tsaarinvallan vastustajana. Hänen jyrkät puheensa johtivat toistuvasti eduskunnan hajottamiseen ([[Suomen suuriruhtinas|suuriruhtinaan]] toimesta), kerran jo avajaisissaankin. Vuonna [[1913]] hän viimein kehotti SDP:tä olemaan valitsematta häntä, koska hänellä olisi taas niin jyrkkää sanottavaa. Puhemiehen tehtävänsä päätyttyä hän palasi siviilityöhönsä Lappeen tuomiokunnan [[kihlakunnantuomari]]ksi. |
|||
[[Sortokausi|Toinen sortokausi]] merkitsi Svinhufvudin uralle käännettä, joka näytti merkitsevän päätepistettä. Svinhufvud toimi jälleen perustuslaillisten ajatustensa puolesta ja kieltäytyi vuonna [[1914]] tunnustamasta Venäjän kansalaista Konstantin Kasanskia Suomen prokuraattoriksi, jolloin [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]] [[Franz Albert Aleksandrovitš Seyn|Franz Seyn]] erotti hänet tuomarinvirasta. Svinhufvud kieltäytyi eroamasta, jolloin hänet vangittiin ja karkotettiin [[Siperia]]n [[Tomsk]]iin. Karkotus ei kuitenkaan merkinnyt yhteyksien katkeamista, sillä kirjeenvaihto oli mahdollista ja rouva [[Ellen Svinhufvud]] kävi jopa tapaamassa miestään karkotuspaikassa. Kun kihlakunnantuomari pantiin viralta määrättiin tuomiokunnan auskultantti [[Toivo Tapanainen]] hoitamaan ko. virkaa. Hän kieltäytyi ja sai vankeusrangaistuksen.<ref> [[Heikki Ylikangas]], Romahtaako rintama?, s. 258 </ref> |
|||
Svinhufvudin paluu Suomeen tuli mahdolliseksi Venäjän [[Helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] seurauksena, maaliskuussa [[1917]]. Palattuaan hän sai sankarin vastaanoton. Hänen yhteiskunnallinen toimintansa alkoi jälleen, kun hänestä tuli ensin prokuraattori ja sitten [[Svinhufvudin I hallitus|itsenäisyyssenaatin]] puheenjohtaja. Siinä asemassa hän myös antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle Helsingissä [[Heimolan talo]]ssa [[4. joulukuuta]] 1917. Tuo julistus hyväksyttiinkin kaksi päivää myöhemmin, [[6. joulukuuta]] [[1917]]. Svinhufvud ryhtyi myös heti hakemaan tunnustusta vastahankitulle itsenäisyydelle vierailemalla [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]ssa [[Vladimir Lenin]]in luona [[31. joulukuuta]] 1917. Vierailu johtikin tunnustuksen saamiseen. [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaista hallitusta]] seurannutta [[bolševikit|bolševikki]]hallitusta vastaan taistelleet ryhmät eivät olleet halukkaita Venäjän jakamattomuudesta kiinni pitävinä tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä niin kuin [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n kanssa aselevon tehneet, [[Brest-Litovskin rauha]]sta neuvottelevat bolševikit. |
|||
==Itsenäisyyden aika== |
|||
[[Tiedosto:PehrEvindSvinhufvud.jpg|thumb|200px|Pehr Evind Svinhufvudin patsas [[eduskuntatalo]]n valtiosalissa.]] |
|||
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] puhjettua vuoden [[1918]] alussa Svinhufvud jäi aluksi Helsinkiin. Hänen onnistui kuitenkin maaliskuussa paeta [[jäänmurtaja Tarmo]]lla [[Tallinna]]an, mistä hän matkusti edelleen [[Saksan keisarikunta|Saksaan]] ja takaisin Suomeen. Sodan päätyttyä Svinhufvud pyrki [[Suomen valtionhoitaja|valtionhoitajan]] asemassaan vaikuttamaan siten, että Suomi vahvistaisi itsenäisyyttään Saksan avulla. Hän kannatti Hessenin prinssi [[Friedrich Karl]]in valintaa Suomen kuninkaaksi. Kanta oli kuitenkin reaalipoliittinen. Svinhufvud ei varsinaisesti ollut kuningasvallan kannattaja. Saksan tappio maailmansodassa johti Suomen asettumiseen tasavallan tielle ja Svinhufvudin [[valtionhoitaja]]kauden päättymiseen. |
|||
Svinhufvudin perustuslaillinen idealismi muuttui voimakkaaksi maanpuolustushenkisyydeksi kaiketi juuri vuoden 1918 tapahtumien takia. |
|||
Suomen itsenäisyyden ensivuosina tarmokas [[patriootti]] toimi Suomen ensimmäisenä [[oikeuskansleri]]na muutaman viikon ajan vuonna 1918 sekä siviilitoimissa muun muassa pankkialalla. Hän oli ehdolla vuoden [[1925]] presidentinvaalissa [[Kokoomus|Kokoomuksen]] listalla saamatta kuitenkaan tarvittavaa kannatusta. Tuolloin valituksi tuli [[Suomen Keskusta|Maalaisliiton]] [[Lauri Kristian Relander]]. |
|||
Svinhufvud palasi maan tärkeimpiin poliittisiin tehtäviin vuonna [[1930]] tultuaan kutsutuksi pääministeriksi. Suomalainen yhteiskuntarauha oli tuolloin koetuksella, kun [[Lapuan liike]] oli voimakkaimmillaan. Svinhufvud määritteli viranhoitonsa linjaksi toisaalta toiminnan [[kommunismi]]n muodostamaa uhkaa vastaan ja toisaalta yhteiskuntarauhan säilyttämisen. Lapuan liikkeen tuella pääministeri valittiin presidentiksi vuoden [[1931]] vaaleissa. Liikkeen loppu koitti kuitenkin jo seuraavana vuonna, kun yhteiskunnan rauhoittamiseen pyrkivä presidentti piti kuuluisan radiopuheensa [[Mäntsälän kapina]]n aikana. Maa alkoi rauhoittua. |
|||
Svinhufvud toimi ahkerasti sekä [[Sisäpolitiikka|sisä-]] että [[Ulkopolitiikka|ulkopolitiikan]] kysymysten parissa. Hänen ulkopolitiikkansa kulmakivi oli pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen etenkin puolustuspolitiikan alueella. Hän ei kuitenkaan onnistunut uusimaan paikkaansa vuoden [[1937]] vaaleissa erityisesti siksi, että hallituskysymyksessä mielestään sivuutetuiksi tulleet sosiaalidemokraatit äänestivät häntä vastaan. Presidentiksi nousikin näin [[maalaisliitto|Maalaisliiton]] [[Kyösti Kallio]], joka pian valintansa jälkeen nimitti Suomen ensimmäisen [[Punamultahallitus|punamultahallituksen]]. Sen muodostivat maalaisliitto ja SDP. |
|||
[[File:Presidentti Svinhufvud - 1234,0492.jpg|thumb|left|Svinhufvud ampumassa Kuopion ampumaradalla 1934]] |
|||
Presidenttikauden päättyminen merkitsi Svinhufvudin aktiivisen yhteiskuntapoliittisen päivätyön päättymistä. Hän siirtyi viettämään vapaapäiviä kotitilalleen Luumäen Kotkaniemeen. Presidentti oli innokas tarkkuusammunnan harrastaja ja suojeluskuntamies. Ampujana hän oli vielä vanhuudenpäivinäänkin Suomen-mestaruustasoa, [[Suojeluskunta|suojeluskunnissa]] hän yleni [[vääpeli]]ksi. |
|||
Veteraanipoliitikko Svinhufvud pyrki osallistumaan vielä kerran Suomen asioiden hoitamiseen [[Talvisota|talvisodan]] lopulla matkustamalla avunhakumatkalle Saksaan ja [[Italia]]an. [[Adolf Hitler|Hitler]] ja [[Benito Mussolini|Mussolini]] kieltäytyivät kumpikin tapaamisesta, mutta tuolloisen [[paavi]]n [[Pius XII]]:n presidentti pääsi tapaamaan. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Svinhufvud tuki [[Suur-Suomi]]-ajattelua, mutta pitkäaikaisen valtiomiehen aika oli kuitenkin menossa mailleen. Hän kuoli kotonaan Kotkaniemessä kevättalvella [[1944]]. |
|||
== Aikajana == |
|||
[[File:PE-Svinhufvud-1944.jpg|thumb|150px|Svinhufvud vuonna 1944 julkaistussa postimerkissä.]] |
|||
* [[1907]] – [[1912]] – [[Eduskunnan puhemies]] |
|||
* [[1908]] – [[1914]] – [[Lappeen tuomiokunta|Lappeen tuomiokunnan]] [[tuomari]] |
|||
* [[1917]] – [[Prokuraattori]] |
|||
* [[27. marraskuuta]] [[1917]] – [[27. toukokuuta]] [[1918]] – [[Senaatin puheenjohtaja]] [[Svinhufvudin I hallitus|Svinhufvudin I hallituksessa]] |
|||
* [[27. toukokuuta]] [[1918]] – [[12. joulukuuta]] [[1918]] – [[Valtionhoitaja]] |
|||
* [[1930]] – [[1931]] – [[Suomen pääministeri|Pääministeri]] [[Svinhufvudin II hallitus]] |
|||
* [[1931]] – [[1937]] – Suomen tasavallan [[Suomen presidentti|presidentti]] |
|||
* [[2. maaliskuuta]] [[1932]] – Piti [[Lapuan liike|Lapuan liikkettä]] kritisoineen [[radio]]puheen, joka vaikutti liikehdinnän loppumiseen. |
|||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{commonscat|Pehr Evind Svinhufvud}} |
|||
*{{Kansallisbiografia|501}} |
|||
* {{Edustajamatrikkeli|nro=911571}} |
|||
*[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=250 YLE/Elävä arkisto: Pehr Evind Svinhufvud – Ukko-Pekka] |
|||
*[[Yleisradio]]: [http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&pageid=Content1416142A5FB Kansallisessa äänigalleriassa] Itsenäisyysjulistus [[4. joulukuuta]] [[1917]] luettuna [[6. joulukuuta]] [[1937]] |
|||
*[http://www.vapaussota.fi/svinhufvud/ Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö] |
|||
{{Suomen valtionhoitajat}} |
|||
{{Suomen presidentit}} |
|||
{{Suomen vuoden 1931 presidentinvaalien ehdokkaat}} |
|||
{{Suomen vuoden 1937 presidentinvaalien ehdokkaat}} |
|||
{{Suomen vuoden 1940 presidentinvaalien ehdokkaat}} |
|||
{{Suomen pääministerit}} |
|||
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo= |
|||
|Edeltäjä=- |
|||
|Seuraaja=[[Oskari Tokoi]] |
|||
|Titteli=[[Eduskunnan puhemies]] |
|||
|Kommentti=[[1907]]−[[1912]]}} |
|||
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo= |
|||
|Edeltäjä=-<br>[[Kyösti Kallio]] |
|||
|Seuraaja=[[Juho Kusti Paasikivi]] (Senaatin varapuheenjohtaja)<br>[[Juho Vennola]] (vt. pääministeri) |
|||
|Titteli=[[Suomen pääministeri]] |
|||
|Kommentti=[[1917]]−[[1918]] (Senaatin puheenjohtaja)<br>[[1930]]−[[1931]]}} |
|||
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo= |
|||
| Edeltäjä = (virka perustettu 1918) |
|||
| Seuraaja = [[Axel Fredrik Charpentier]] |
|||
| Titteli = [[Oikeuskansleri]] |
|||
| Kommentti = 27.11.1918–17.12.1918}} |
|||
{{Nuorsuomalaisten kansanedustajat 1907-1908}} |
|||
{{DEFAULTSORT:Svinhufvud, Pehr Evind}} |
|||
Versio 15. joulukuuta 2009 kello 22.37
| Pehr Evind Svinhufvud | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|]] |
|
| Suomen tasavallan 3. presidentti | |
| Edeltäjä | Lauri Kr. Relander |
| Seuraaja | Kyösti Kallio |
| Suomen pääministeri | |
| Edeltäjä | Kyösti Kallio (I) |
| Seuraaja |
Juho Kusti Paasikivi Juho Sunila (II) |
| Eduskunnan puhemies | |
| Seuraaja | Oskari Tokoi |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. joulukuuta 1861 Sääksmäki |
| Kuollut | 29. helmikuuta 1944 (82 vuotta) Luumäki |
| Puoliso | Ellen Svinhufvud |
| Tiedot | |
| Puolue | Kokoomus |
 Nimikirjoitus |
|
Pers Evind Svinhufvud al Qaida (15. joulukuuta 1861 Munamäki – 29. helmikuuta 1944 Pillumäki) oli Suomen tasavallan kolmas homorentti (2. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937). Hänen homorenttikaudellaan Suomi solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Persemäkeläisten kanssa. Svinhufvud oli puoluetaustaltaan nuorruotsalainen ja nahka kuuluin nuoren Pers Evindin makuun. Vuonna 1918 hänestä tuli natsiruotsalainen, puolueen perustamisen jälkeen. Hänet tunnettiin myös lempinimellä Pedojen kuningas.
Nuoruus ja opinnot
Pehs Evind Svinhufvud syntyi Munamäen Holmbackassa joulukuussa 1861. Hänen lapsuuttaan leimasi läheisten menetys, sillä hänen isänsä, merikapteeni, tukehtui mulkkuun Kreikan saaristossa Pehr Evindin ollessa vasta 2-vuotias. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun isoisä matkusti Ruotsiin, eikä koskaan tullut takaisin, Holmbacka jouduttiin myymään. Tuolloin Svinhufvudin tie vei Olga-äidin ja Mathilda-sisaren kanssa Tallinnan Pillumäelle, ikävä kyllä homoseksuaalisen Pers Evindin kannalta.
Svinhufvud hankki ensin tutkinnon homohistoriassa, mutta varsinaisesti hän kunnostautui homoja puolustavissa lakiopinnoissaan, minkä takia hän teki työuransa alun Turun röörioikeudessa. Turusta oli kotoisin myös Ellen Timgren, jonka kanssa hän avioitui.lähde? Hän sai varsin nuorena paikan senaatin lainvalmistelukunnasta, ja nuori perhelähde? muutti isänlähde? työn perässä milloin Helsinkiin, milloin Turkuun tai Heinolaan, kunnes Svinhufvud pääsi Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomariksi, ja perhe muutti Kotkaniemeen, Luumäelle.lähde? Svinhufvudien perheessä oli kuusi lastalähde?: Pehr Yngve 1890–1991lähde?, Ilmo Gretel 1892–1969lähde?, Aino Mary Alfthan 1893–1980lähde?, Eino Gustaf 1896–1938lähde?, Arne Bertel 1904–1942lähde? ja Veikko Eivind 1908–1969.lähde?