Ero sivun ”Ussuri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: bg:Усури
+ /de-w
Rivi 1: Rivi 1:
[[image:Location Ussuri-River.png|thumb|250px|Ussuri]]
'''Ussuri''' ({{K-ru|Уссури}}, {{K-zh|乌苏里江}}) on [[Sihote-Alin]]ista pohjoiseen virtaava joki [[Venäjän kaukoitä|Venäjän kaukoidässä]], joka liittyy [[Habarovsk]]in kohdalla [[Amur]]iin (48°26′N 134°59′E). Joen pituus on 897 kilometriä ja Ussurin alueen pinta-ala on 193 000 km². Joella on suuria tulvia. Se jäätyy marraskuussa ja sulaa huhtikuuhun mennessä.
'''Ussuri''' ({{K-ru|Уссури}}, {{K-zh|乌苏里江}}) on pohjoiseen virtaava [[Amur]]in sivujoki [[Venäjän kaukoitä|Venäjän kaukoidän]] ja [[Kiina]]n rajalla. Ussurin pituus on 897 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala 193 000 km². Joella on suuria tulvia.
[[image:Location Ussuri-River.png|thumb|200px|Ussuri]]
Ussuri-joki johti [[Kiina]]n ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä [[1969]] rajataisteluihin, kun kiinalaiset ampuivat [[2. maaliskuuta]] [[1969]] neuvostoliittolaista partiota aiheuttaen 31 kaatunutta ja 14 haavoittunutta [[Damanski]]n saarella (Даманский Остров / Zhen Bao Island 珍宝岛). 1960-luvun lopulla Neuvostoliitolla oli alueella 658 000 sotilasta ja Kiinalla 814 000. Neuvostoliittolaiset vastasivat kiinalaisille pommittamalla kiinalaisia joukkoja [[Mantšuria]]ssa ja rynnäköimällä Damanskin saarella. Neuvostoliittolaisten arvioiden mukaan 60 neuvostoliittolaista kohden aiheutui Kiinalle 800 vastaavasti kaatunutta tai haavoittunutta. Kiina ilmoitti vain vähäisistä tappioista. Neuvostoliittolaiset väittivät kiinalaisten edenneen maanviljelijöiden ja heidän eläintensä suojissa ja alueen kontrolli jäi kiinalaisille. Tilanne kiristyi ja Neuvostoliitto alkoi suunnitella ennalta ehkäisevää ydiniskua Kiinaa vastaan, mihin [[Richard Nixon|Nixonin]] hallinto ei suostunut 1971. Tilanne rauhoittui, kun Neuvostoliiton pääministeri [[Aleksei Kosygin]] vieraili [[Peking]]issä paluumatkaalla [[Ho Tši Minh]]in hautajaisista [[Hanoi]]sta. Tästä huolimatta kumpikin osapuoli ylläpiti korostettua sotilaallista valmiutta yllä alueella.


Ussuri saa alkunsa [[Primorjen aluepiiri]]ssä läheltä [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikkoa, [[Vladivostok]]in koillispuolelta, [[Sihote-Alin]]-vuoriston rinteiltä. Se yhtyy etelästä Kiinan ja Venäjän rajana virtaavaan [[Sungatši]]-sivujokeensa [[Hanka (järvi)|Hanka]]järven kohdalla, ja jatkaa sitten puolestaan rajajokena pohjoiseen ja yhtyy Amuriin [[Habarovsk]]in kaupungin kohdalla (48°26′N 134°59′E). Ussuri ja Sungatši ovat kesäaikaan navigointikelpoisia 750 km:n matkalla Amurista ylävirtaan. Ussuri jäätyy marraskuussa ja sulaa huhtikuuhun mennessä.
Neuvostoliiton purkauduttua 1991 sovittiin, että Damanskin saari kuuluu Kiinalle. [[17. lokakuuta]] [[1995]] sovittiin 54 kilometrin rajansiirrosta, mutta kolmen saaren valvonta jäi avoimeksi kysymykseksi, mistä sovittiin [[14. lokakuuta]] [[2004]], jolloin Ussurin kysymys tuli lopullisesti ratkaistuksi. Kiinalle sai Tarabovin (Jinlong) saaren ja puolet Ussurin (Heixiazi) saaresta [[Habarovsk]]in läheltä. Venäjän valtakunnanduuma ratifioi sopimuksen [[27. huhtikuuta]] [[2005]] ja Kiinan kansalliskongressin pysyvä komitea ratifioi sopimuksen [[20. toukokuuta]] [[2005]]. Venäjän ja Kiinan ulkoasiainministerit [[Sergei Lavrov]] ja [[Li Zhaoxing]] vaihtoivat asiakirjat [[2. kesäkuuta]] [[2005]].

==Ussurijoen rajakahakat 1969==
Ussurijoki johti [[Kiina]]n ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä 1969 rajataisteluihin, kun kiinalaiset ampuivat 2. maaliskuuta neuvostoliittolaista partiota aiheuttaen 31 kaatunutta ja 14 haavoittunutta [[Damanski]]n saarella (Даманский Остров / Zhen Bao Island 珍宝岛). 1960-luvun lopulla Neuvostoliitolla oli alueella 658 000 sotilasta ja Kiinalla 814 000. Neuvostoliittolaiset vastasivat pommittamalla kiinalaisia joukkoja [[Mantšuria]]ssa ja rynnäköimällä Damanskin saarella. Neuvostoliittolaisten arvioiden mukaan tappiot olivat 60 neuvostoliittolaista ja 800 kiinalaista kaatunutta tai haavoittunutta. Kiina ilmoitti vain vähäisistä tappioista. Neuvostoliittolaiset väittivät kiinalaisten edenneen maanviljelijöiden ja heidän eläintensä suojissa ja alueen kontrolli jäi kiinalaisille. Tilanne kiristyi ja Neuvostoliitto alkoi suunnitella ennalta ehkäisevää ydiniskua Kiinaa vastaan, mihin [[Richard Nixon|Nixonin]] hallinto ei suostunut 1971. Tilanne rauhoittui, kun Neuvostoliiton pääministeri [[Aleksei Kosygin]] vieraili [[Peking]]issä paluumatkaalla [[Ho Tši Minh]]in hautajaisista [[Hanoi]]sta. Tästä huolimatta kumpikin osapuoli ylläpiti korostettua sotilaallista valmiutta yllä alueella.

Neuvostoliiton purkauduttua 1991 sovittiin, että Damanskin saari kuuluu Kiinalle. 17. lokakuuta 1995 sovittiin 54 kilometrin rajansiirrosta, mutta kolmen saaren valvonta jäi avoimeksi kysymykseksi; tästä sovittiin 14. lokakuuta 2004, jolloin Ussurin kysymys tuli lopullisesti ratkaistuksi. Kiina sai Tarabovin (Jinlong) saaren ja puolet Ussurin (Heixiazi) saaresta [[Habarovsk]]in läheltä. [[Venäjän valtakunnanduuma]] ratifioi sopimuksen 27. huhtikuuta 2005 ja Kiinan kansalliskongressin pysyvä komitea 20. toukokuuta 2005.

{{commonscat-rivi|Ussuri River}}


[[Luokka:Venäjän joet]]
[[Luokka:Venäjän joet]]
[[Luokka:Habarovskin aluepiirin joet]]
[[Luokka:Kiinan joet]]
[[Luokka:Kiinan joet]]
[[Luokka:Kiistanalaiset alueet]]
[[Luokka:Kiistanalaiset alueet]]

Versio 9. joulukuuta 2009 kello 03.16

Ussuri

Ussuri (ven. Уссури, kiin. 乌苏里江) on pohjoiseen virtaava Amurin sivujoki Venäjän kaukoidän ja Kiinan rajalla. Ussurin pituus on 897 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala 193 000 km². Joella on suuria tulvia.

Ussuri saa alkunsa Primorjen aluepiirissä läheltä Tyynenmeren rannikkoa, Vladivostokin koillispuolelta, Sihote-Alin-vuoriston rinteiltä. Se yhtyy etelästä Kiinan ja Venäjän rajana virtaavaan Sungatši-sivujokeensa Hankajärven kohdalla, ja jatkaa sitten puolestaan rajajokena pohjoiseen ja yhtyy Amuriin Habarovskin kaupungin kohdalla (48°26′N 134°59′E). Ussuri ja Sungatši ovat kesäaikaan navigointikelpoisia 750 km:n matkalla Amurista ylävirtaan. Ussuri jäätyy marraskuussa ja sulaa huhtikuuhun mennessä.

Ussurijoen rajakahakat 1969

Ussurijoki johti Kiinan ja Neuvostoliiton välillä 1969 rajataisteluihin, kun kiinalaiset ampuivat 2. maaliskuuta neuvostoliittolaista partiota aiheuttaen 31 kaatunutta ja 14 haavoittunutta Damanskin saarella (Даманский Остров / Zhen Bao Island 珍宝岛). 1960-luvun lopulla Neuvostoliitolla oli alueella 658 000 sotilasta ja Kiinalla 814 000. Neuvostoliittolaiset vastasivat pommittamalla kiinalaisia joukkoja Mantšuriassa ja rynnäköimällä Damanskin saarella. Neuvostoliittolaisten arvioiden mukaan tappiot olivat 60 neuvostoliittolaista ja 800 kiinalaista kaatunutta tai haavoittunutta. Kiina ilmoitti vain vähäisistä tappioista. Neuvostoliittolaiset väittivät kiinalaisten edenneen maanviljelijöiden ja heidän eläintensä suojissa ja alueen kontrolli jäi kiinalaisille. Tilanne kiristyi ja Neuvostoliitto alkoi suunnitella ennalta ehkäisevää ydiniskua Kiinaa vastaan, mihin Nixonin hallinto ei suostunut 1971. Tilanne rauhoittui, kun Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin vieraili Pekingissä paluumatkaalla Ho Tši Minhin hautajaisista Hanoista. Tästä huolimatta kumpikin osapuoli ylläpiti korostettua sotilaallista valmiutta yllä alueella.

Neuvostoliiton purkauduttua 1991 sovittiin, että Damanskin saari kuuluu Kiinalle. 17. lokakuuta 1995 sovittiin 54 kilometrin rajansiirrosta, mutta kolmen saaren valvonta jäi avoimeksi kysymykseksi; tästä sovittiin 14. lokakuuta 2004, jolloin Ussurin kysymys tuli lopullisesti ratkaistuksi. Kiina sai Tarabovin (Jinlong) saaren ja puolet Ussurin (Heixiazi) saaresta Habarovskin läheltä. Venäjän valtakunnanduuma ratifioi sopimuksen 27. huhtikuuta 2005 ja Kiinan kansalliskongressin pysyvä komitea 20. toukokuuta 2005.