Turun Weikot

Turun Weikot
Turun Weikkojen kotisivut
Perustettu	1912
Kotikaupunki	Turku, Suomi
Jäsenmäärä	1500
Värit
Lajit	Jalkapallo Jääkiekko Keilailu Lentopallo Nyrkkeily Salibandy Voimailu Voimistelu Yleisurheilu

Turun Weikot Ry (TuWe) on vuonna 1912 perustettu turkulainen urheilun yleisseura. Seuran lajeina ovat jalkapallo, jääkiekko, keilailu, lentopallo, nyrkkeily, salibandy, voimailu, voimistelu ja yleisurheilu.

Historia

Perustaminen

Seura perustettiin vuonna 1912 nimellä Turun Työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Veikot. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Vuoristo ja sihteeriksi Ernst Lähde. Turun raastuvanoikeus päätti lakkauttaa seuran 2.7.1930, jonka jälkeen toimintaa jatkettiin nimellä Turun Työväenyhdistyksen V- ja U-seura Auran Voima. Nimi lyhennettiin vuonna 1933 TTY:n V- ja U-seura Voimaksi. Vuoden 1947 vuosikokous päätti yksimielisesti lopettaa TTY:n V- ja U-seura Voima ry:n ja perustaa TTY:n V- ja U-seura Veikot ry:n, jolle siirrettiin Voiman omaisuus varoineen ja velkoineen. Vuonna 1958 seuran nimi TTY:n V- ja U-seura Veikot muuttui V- ja U-seura Turun Weikot ry:ksi. Näin virallistettiin irtautuminen Turun Työväenyhdistyksestä ja samalla seuran nimi kirjoitettiin ensi kertaa virallisesti tupla-W:llä. Vuonna 1993 seuran nimi muuttui jälleen, kun se lyhennettiin nykyiseen muotoonsa Turun Weikot ry:ksi.

Aikaisemmat lajit

Pyöräily oli seuran lajivalikoimassa jo varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi vuonna 1921 järjestetyissä rata- ja kenttäurheilukilpailuissa oli yleisurheilulajien rinnalla pyöräilyäkin. Pyöräilylle perustettiin oma jaosto vuonna 1936. Erityisesti 1950-60-luvuilla Veikkojen pyöräilyssä saavutettiin tukuittain menestystä. Seuran pyöräilijät saavuttivat peräti 48 TUL:n mestaruutta. Toiminta hiipui kuitenkin nopeasti 1960-luvun lopulla.

1920-luvulla seuran jäsenet järjestivät ja osallistuivat hiihto-, luistelu ja mäkihyppykilpailuihin. Luistelu oli pyöräilijöiden suosima talvilaji. Vuonna 1954 yhtä lukuun ottamatta kaikkien yleisen sarjan matkojen piirinmestari tuli Veikoista. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta pyöräily, hiihto ja luistelu olivat 1960-luvun lopulta lähtien Weikoissa vain historiaa. Mäkihypynkin harrastustoiminta oli pitkälti sidottu Turun Urheilupuiston hyppyriin, jossa pidettiin viimeiset kilpailut vuonna 1951. Hyppyri purettiin vuonna 1957.

Jääpallo ja uinti tulivat ohjelmaan vuonna 1921. Voiman aikakaudella jääpallo aloitettiin uudelleen vuonna 1935, ja samoihin aikoihin oteltiin myös käsipallossa. Sotien jälkeen käsipalloilu käynnistettiin Voimassa uudelleen ja mukaan tuli lisäksi naisten koripallo. Pesäpalloa pelattiin 1930-luvulla, jolloin mukana oli sekä naisten, miesten että nuorten joukkueet. Parhaiten menestyi naisten joukkue, joka saavutti piirinmestaruuden vuosina 1935-1938.

Vuonna 1994 aloitettiin uudelleen toiminta käsipallossa, mutta tämä kokeilu loppui vähin äänin.

Vuonna 1983 perustetun judojaoston toiminta alkoi lupaavasti, sillä harrastajamäärä kasvoi nopeasti viiteenkymmeneen. Yhtenä suurimpana ongelmana oli kuitenkin sopivien harjoitustilojen puute Turussa. 1980-luvulla aloitettiin myös tennis ja kuntoliikuntajaostot. Näiden toiminta jäi lyhytaikaiseksi.

Puheenjohtajat

Seuran hallituksen puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa. Seuran historian aikana puheenjohtajina ovat olleet:

• 1912-13: Oskari Vuoristo
• 1913-14: Ilmari Raunio
• 1915-16: Ernst Lähde
• 1917-22: Oskari Lyytikäinen
• 1918: Jalmari Koivuranta
• 1920: Emil Lumipursi
• 1923: Markus Koskinen
• 1924: Oskari Lyytikäinen
• 1925: Kalle Tammi
• 1926-28: Viljam Pesonen
• 1929-30: Hannes Vuorenpää
• 1931-32: Jalmari Koivuranta
• 1933-36: Jussi Vainio
• 1937-38: Markus Kerrola
• 1939: Toivo Vahlberg
• 1940-45: Jussi Vainio
• 1947: Yrjö Koskinen
• 1947-57: Hannes Vuorenpää
• 1958-60: Toivo Tamminen
• 1961-64: Yrjö Koskinen
• 1965-68: Toivo Viklund
• 1969-70: Oiva Ruusunen
• 1971-72: Toivo Viklund
• 1973: Olavi Palonen
• 1975-88: Antti Numminen
• 1989-95: Ilkka Järvinen
• 1996-2002: Turkka Merisaari
• 2003-05: Jali Westergård
• 2006-: Ari Normasto

Jalkapallo

Seura pelasi kolme kautta jalkapallon mestaruussarjassa vuosina 1948–1950, sijoittuen parhaimmillaan kuudenneksi kaudella 1949. Turun Weikot pelasi lisäksi I divisioonaa yhteensä 9 kautta 1950- ja 1960-luvuilla.

Nyrkkeily

Nyrkkeilyn arvokisamitalit
EM-kisat
Pronssia	Bursa 1982	Mikko Mantere	48 kg

Weikkojen väreissä voitettiin ensi kerran SM-mitali vuonna 1957, kun Reijo Videnius (60 kg) otti pronssia. Vuonna 1965 Hannu Mäki voitti 75-kiloisissa Suomen mestaruuden ja Teppo Oksanen oli 51-kisoisissa hopealla. Seuraavana vuonna Vihtori Pöyhönen (81 kg) saavutti SM-pronssia. Jorma Pikkujämsä (67 kg) otteli jaetulle pronssille vuoden 1971 SM-kisoissa.

Sarjassa 48 kg otellut Mikko Mantere voitti ensimmäisen SM-kultansa vuonna 1992. Seuraavana vuonna Mantere voitti TUL:n ja Suomen mestaruuden. Hän oli mukana Tampereen MM-kisoissa, jossa hän kuitenkin karsiutui. EM-kisoista Turkin Bursassa hän saavutti pronssimitalin. Seuraavana vuonna Mantere ja Joni Järvinen voittivat TUL:n mestaruudet. SM-nyrkkeilyissä Mantere (48 kg) ja Järvinen (51 kg) saavuttivat hopeaa.

Vuonna 1995 Mantere voitti SM-kultaa 48-kiloisissa ja Järvinen sijoittui hopealle 54-kiloisissa. Saman vuoden Berliinin MM-kilpailuissa Mantere kuitenkin hävisi jo avausottelunsa. Vuonna 1996 Järvinen kirkasti SM-mitalinsa värin kultaan, seuraavana vuonna hän oli jälleen hopealla.

Yleisurheilu

Yleisurheilun arvokisamitalit
MM-kilpailut
Pronssia	Malmö 1976	Reima Salonen	50 km kävely
EM-kisat
Kultaa	Ateena 1982	Reima Salonen	50 km kävely

Olympialaiset
Moskova 1980
9. sija	Reima Salonen	20 km kävely
Los Angeles 1984
4. sija	Reima Salonen	50 km kävely
11. sija	Helena Laine	Keihäs
Soul 1988
18. sija	Reima Salonen	50 km kävely
42. sija	Reima Salonen	20 km kävely

Turun Weikot on Suomen parhaimpia yleisurheiluseuroja. Se on seuraluokittelussa Suomen 20 parhaan seuran joukossa. Seuraa edustavat muiden muassa Annemari Sandell-Hyvärinen, Kirsi Valasti, Juha Hellsten ja Nghi Tran.

70-luvulla seuran kestävyysurheilijat edustivat Suomea useassa arvokisassa. Kestävyysjuoksija Aarno Ristimäki valittiin vuoden 1975 maastojuoksun MM-kisoihin Rabatiin. Kävelijä Reima Salonen saavutti 50 kilometrin kävelyssä Malmössä 1976 MM-pronssia. Hänet valittiin seuraavana vuonna TUL:n parhaaksi urheilijaksi. Malmössä kilpaili samalla matkalla myös Seppo Immonen. Prahan EM-kisoissa vuonna 1978 mukana oli peräti kolme weikkolaista, Salonen ja Immonen 50 km kävelyssä ja Ristimäki maratonjuoksussa. Salonen ei kuitenkaan terveyssyistä päässyt aloittamaan kisaa.

Myös 1980-luvulla saavutettiin kansainvälistä menestystä yleisurheilussa. Seuran historian ensimmäinen olympiakisoihin valittu urheilija Reima Salonen sijoittui vuoden 1980 Moskovan olympialaisten 20 km kävelyssä yhdeksänneksi. 50 km matkalla hän ei tullut maaliin asti. Kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti TUL:n kaikkien aikojen ensimmäisen Euroopan mestaruuden Ateenan EM-kisoissa 50 km matkalla. 20 kilometrillä hän oli kahdeksas. Salonen oli jälleen mukana Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984, jolloin hänen lisäkseen Weikoilla oli toinenkin edustaja kisoissa, Helena Laine keihäässä. Salonen ylsi neljänneksi 50 km kävelyssä ja keihäässä Laine sijoittui yhdenneksitoista. Helsingin MM-kisoissa 1983 Salonen oli neljäs ja Seppo Immonen 14. 50 km kävelyssä. 20 km matkalla Salonen sijoittui neljänneksi. Kävelymenestystä jatkoi Vesa Puukari, joka valittiin vuoden 1987 Rooman MM-kisoihin 20 ja 50 km matkoille, joista jälkimmäisessä hänet kuitenkin hylättiin. Salonen vastasi näissäkin kisoissa parhaasta kävelijöiden suomalaissijoituksesta ollen kymmenes 20 km matkalla. Reima Salonen valittiin vielä vuoden 1988 Soulin olympialaisiin. 20 km kävelyssä hän oli 42. ja 50 km matkalla 18.

Aiheesta muualla

• Seuran sivut
• Historia
• Salibandyn omat sivut
• Turun Weikot Facebookissa