Ero sivun ”Sedatiivit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
p Fix
Rivi 36: Rivi 36:
**[[bromatsepaami]] (Lexotan®)
**[[bromatsepaami]] (Lexotan®)
**[[klonatsepaami]] (Klonopin®)
**[[klonatsepaami]] (Klonopin®)
**[[klooridiatsepoksidi]] (Klotriptyl ja Klotriptyl Mite, sisältävät myös amitriptyliiniä, joka voimistaa huomattavasti klooridiatsepoksidin vaikutusta.)
**[[diatsepaami]] (Diapam®)
**[[diatsepaami]] (Diapam®)
**[[estatsolaami]] (Prosom®)
**[[estatsolaami]] (Prosom®)

Versio 30. marraskuuta 2009 kello 23.46

Sedatiivit ovat yhdisteitä, jotka vaimentavat keskushermoston toimintaa. Tästä seuraavia vaikutuksia ovat rauhallisuus, rentoutuminen ja hidastunut hengitys, sekä toisinaan myös väsymys, sammaltava puhe, hoiperteleva kävely, huono arviointikyky ja hitaat sekä epävarmat refleksit. Monilla sedatiiveilla on myös lievää kipu- ja muuta tuntoaistia puuduttavaa vaikutusta.

Sedatiivisuus tarkoittaa väsyttävää vaikutusta. Reaktio sedatiivisuudelle vaihtelee usein suuresti yksilöstä toiseen. Esimerkiksi perinteiset rauhoittavat lääkkeet eivät aiheuta kaikille tokkuraisuutta, vaan ne saattavat jopa virkistää osaa potilaista. Mitä iäkkäämpi ja raihnaampi henkilö on, sitä voimakkaampia voivat olla sedatiiviset vaikutukset, kuten tokkuraisuus ja uneliaisuus. Huomattava sedaatio huonontaa toimintakykyä ja altistaa tasapainohäiriöille ja kaatumistapaturmille. Etenkin vanhoille naisille määrätään herkästi sedatiivisesti vaikuttavia lääkkeitä mm. huimaukseen, vatsavaivoihin tai kipuihin.[1]

Sedatiiviset lääkeaineet luokitellaan kolmeen eri ryhmään.[2] Ensimmäinen ryhmä muodostuu varsinaisista sedatiiveista. Varsinaiset sedatiivit ovat psyykenlääkkeitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa rauhoittavasti tai väsyttävästi. Tällaisia lääkkeitä ovat bentsodiatsepiinit, bentsodiatsepiinien tavoin toimivat nukahtamislääkkeet, tyypilliset neuroleptit ja trisykliset masennuslääkkeet. Myös barbituraatit kuuluvat tähän ryhmään. Barbituraatit ovat kuitenkin jääneet läntisessä maailmassa suurelta osin pois käytöstä, koska ne ovat voimakasta riippuvuutta aiheuttavia ja ovat hengenvaarallisia yliannosteltuina. Suomessa niitä käytetään lähinnä enää anestesian induktiolääkkeenä ja eläinten lääkitykseen.lähde?

Toinen ryhmä muodostuu lääkkeistä, joiden yleisenä sivuvaikutuksena on väsymys. Toisen ryhmän lääkkeitä ovat mirtatsapiini, toisen polven neuroleptit, opiaatit, indometasiini, metoklopramidi, vanhat antihistamiinit sekä epilepsialääkkeet. Toiseen ryhmään kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös muun muassa seuraavat yhdistelmälääkkeet: Crampiton, Relapamil, Vertipam, Librax, Gastrodyn comp, Potentol, Anervan.

Osa ryhmien 1-2 lääkkeistä luokitellaan liikenteessä haitallisiksi kolmiolääkkeiksi.

Kolmas ryhmä koostuu somaattisten sairauksien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä, joilla väsymys on mahdollinen, mutta ei erityisen korostunut sivuvaikutus. Tällaisia ovat protonipumpun inhibiittorit, jotkut sokeritautilääkkeet, useimmat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet sekä kipu- ja virtsankarkailulääkkeet.

Suurina yliannostuksina suurin osa sedatiiveista voi aiheuttaa tajuttomuuden tai kuoleman.

Bentsodiatsepiineja ei suositella enää määrättäväksi jokapäiväiseen pitkäaikaiseen käyttöön niihin liittyvän riippuvuusriskin ja sivuvaikutusten takia. Kaikki lääkärit eivät kuitenkaan noudata tätä suositusta, vaan määräävät bentsodiatsepiineja sisältäviä lääkevalmisteita esimerkiksi kroonisen kivun tai epilepsian hoitoon.lähde?

Sedatiivit ja alkoholi

Sedatiiveja ja alkoholia käytetään usein yhdessä päihdetarkoituksessa tai lääkityksen päälle otetaan vahingossa alkoholia. Koska alkoholi on vahva keskushermostodepressantti, molempien aineiden yhtäaikainen lamaava vaikutus voi olla vaarallisen voimakas ja aiheuttaa muun muassa hengityslaman ja tätä kautta kuoleman.

Sedatiiveja

Katso myös

Viitteet

  1. Sirpa Hartikainen 2006: Sedatiivisuus. Julkaisussa LÄÄKEPÄIVÄT 2006.http://www.uku.fi/farmasia/osa2.pdf ss. 66-68
  2. http://www.uku.fi/farmasia/osa2.pdf ss. 66-68