Ero sivun ”Marco Casagrande (arkkitehti)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjattu kuvatiedoston nimi (vastaava Commons-kuva)
Rivi 6: Rivi 6:


==Toiminta arkkitehtina==
==Toiminta arkkitehtina==
[[Kuva:Maaltapako.jpg|thumb|300px|[[Maaltapako]], Casagrande & Rintala (1999)]]
[[Kuva:Maaltapako – Land(e)scape.jpg|thumb|300px|[[Maaltapako]], Casagrande & Rintala (1999)]]
[[Kuva:Treasure Hill Taiwan.gif|thumb|300px|Treasure Hill, Taiwan (2003)]]
[[Kuva:Treasure Hill Taiwan.gif|thumb|300px|Treasure Hill, Taiwan (2003)]]
[[File:1 Chen House Marco Casagrande Frank Chen Photo AaDa.JPG|thumb|300px|Chen House, Taiwan (2008)]]
[[File:1 Chen House Marco Casagrande Frank Chen Photo AaDa.JPG|thumb|300px|Chen House, Taiwan (2008)]]

Versio 27. marraskuuta 2009 kello 09.35

Marco Casagrande (s. 7. toukokuuta 1971 Turku) on suomalainen taiteilija, arkkitehti ja kaupunkiekologian professori Taiwanissa.[1] Hänet tunnetaan myös entisenä palkkasotilaana.

Kirjallinen toiminta

Casagrande julkaisi vuonna 1997 taiteilijanimellä Luca Moconesi kirjan Mostarin tien liftarit. Kirjassa kuvataan raadollisesti palkkasotilasosaston vaiheita Bosnian sodassa. Kuvaukset sisältävät sotarikoksiksi luokiteltavia tapahtumia, muun muassa haavoittuneiden ampumista.[2] Kirjan kuvaukset johtivat poliisitutkintaan.[3] Tutkinta kuitenkin lopetettiin tapahtumien epäselvyyksien vuoksi. Casagrande itse väitti tapahtumien olevan fiktiota. Vuonna 2001 Casagrande tuli uudelleen julkisuuteen, väittäen tapahtumien olevan sittenkin totuudenmukaisia. Poliisitutkinta käynnistettiin uudelleen mutta lopettiin riittävän todenperäisten tietojen puutteessa.[4]

Toiminta arkkitehtina

Maaltapako, Casagrande & Rintala (1999)
Treasure Hill, Taiwan (2003)
Chen House, Taiwan (2008)

Myöhemmin Casagrande on valmistunut arkkitehdiksi Suomessa. Hänet nimitettiin ekologisen kaupunkisuunnittelun professoriksi taiwanilaiseen Tamkangin yliopistoon vuonna 2004.[5] Casagrande työ on poikkitieteellistä, ja hän yhdistelee teoksissaan vapaasti elementtejä arkkitehtuurista, ympäristötaiteesta ja kaupunkisuunnittelusta. Casagrande työskenteli vuosina 1999–2003 yhdessä Sami Rintalan kanssa Arkkitehtitoimisto Casagrande & Rintalassa. Vuodesta 2003 hän on toiminut Casagrande Laboratoryssa. Casagrande & Rintalan aikaiset työt olivat taiteellisia arkkitehtonisia installaatioita,[6] kun taas myöhemmät työt ovat keskittyneet ekologiseen kaupunkisuunnitteluun ja kolmannen sukupolven kaupungin teoriaan. [7]

Casagranden arkkitehtuurin ja taiteen välimaastossa liikkuvia töitä on valittu Venetsian biennaaliin kolme kertaa, vuosina 2000, 2004 ja 2006[8] sekä muun muassa seuraaviin näyttelyihin ja tapahtumiin: Havannan biennaali 2000, Yokohaman triannaali 2001,[9] New Trends of Architecture in Europe and Japan 2001,[10] Firenzen biennaali 2001,[11] Demeter 2002,[12] Montrealin biennaali 2002,[13] Puerto Ricon biennaali 2002, Alaska Design Forum 2003,[14] Etchigo Tsumari triennaali 2003,[15] Greetings from London ja Lontoon arkkitehtuuribiennaali 2004[16] Helsingin juhlaviikot 2004, Camp for Oppositional Architecture 2004,[17] Taiwan New Landscapes 2004, Sensoria 2004, Future Pavillion / Taiwan Design Forum 2005 [18] ja Urban Flashes Mumbai 2006. [19]

World Architecture Award

Casagranden Pohjois-Taiwanin Datun vuoristoon suunnittelemalle Chen House -puurakennukselle myonnettiin vuonna 2009 World Architecture Award palkinto. [20]

Lähteet

  1. Marco Casagrande. Helsingin Sanomat, 11.4.2006. Maksullinen artikkeli. Viitattu 27.6.2009.
  2. Opiskelijaa ei sotahuumori naurattanut: Petra Naukkarisen mielestä kirjan päähenkilö joutaisi Haagiin. Helsingin Sanomat, 12.11.1997. Maksullinen artikkeli. Viitattu 8.9.2007.
  3. Mykkänen, Pekka: Turkulaismiehen osuutta Bosnian sotarikoksiin tutkitaan: Casagranden palkkasotilaskirjaa tutkinut opiskelija löysi viitteitä sotarikoksista. Helsingin Sanomat, 12.11.1997. Maksullinen artikkeli. Viitattu 8.9.2007.
  4. Pöppönen, Hannu: Tunnustettu mutta kiistanalainen taiteilija. Helsingin Sanomat, 19.9.2006. Maksullinen artikkeli. Viitattu 8.9.2007.
  5. Casagrande CV 2003. Tamkang University. Viitattu 07.07.07.
  6. Adam Mornament: When Attitude Becomes Form 2003. Contemporary Magazine. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  7. Cross-over architecture and the Third Generation City 2008. Epifanio 9. Viitattu 15.9.2008.
  8. Marco Casagrande Will Represent Taiwan at the Venice Biennale 11.4.2006. Taipei Representative Office in Finland. Viitattu 29.6.2007. (englanniksi)
  9. Artist Data Sheet Casagrande & Rintala 2001. Yokohama Triennial. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  10. New Trends of Architecture in Europe and Japan 2001 2001. Catalog 1. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  11. Press Release 2001. Firenze Biennale. Viitattu 07.07.07. (italiaksi)
  12. Casagrande & Rintala Profile 2002. Tokachi International Contemporary Art Exhibition. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  13. Casagrande & Rintala (Finland) 2002. Biennale de Montreal. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  14. Hadani Ditmars: Artfully pushing the boundaries in Anchorage 2003. Globe Life Travel. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  15. Echigo Tsumari Art Triennial 2003 2003. SHIFT. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  16. Greetings from London 2004. British Architecture Foundation. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  17. Camp for Oppositional Architecture oppositionalarchitecture.com. 2004. Viitattu 07.07.07. (englanniksi)
  18. Tulevikupaviljon 2006. Epifanio 3. Viitattu 14.5.2008. (viroksi)
  19. Casagrande Laboratory 2006. genetic4n. Viitattu 10.07.07. (englanniksi)
  20. World Architecture: Winners / 4th Cycle 2009. World Architecture. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla