Kakapo

Kakapo
Uhanalaisuusluokitus
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo:	Papukaijat Psittacidae
Alaheimo:	Psittacinae
Tribus:	Strigopini
Suku:	Strigops
Laji:	habroptila
Kaksiosainen nimi
Strigops habroptila (Gray, 1845)
Katso myös
Kakapo Wikispeciesissä   Kakapo Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kakapo (Strigops habroptila) eli pöllöpapukaija on Uudessa-Seelannissa tavattava äärimmäisen uhanalainen papukaijalaji. Papukaijoista se on painavin ja ainoa lentokyvytön laji.

Koko ja ulkonäkö

Kakapo kasvaa yli 60 cm pitkäksi. Sen väritys selkäpuolelta on tummanvihreä ja vatsapuolelta vaaleanruskea. Pyrstö on joko tummanvihreä tai tummanruskea. Kakapo painaa nelisen kiloa ja voi elää jopa satavuotiaaksi asti.

Elintavat

Kakapot elävät hyvin samalla tavalla, kuin jänikset. He loivat tunneleita, joissa heitä asusti sukupolvesta toiseen. Kakapot ovat yöaktiivisia lintuja. Päivällä he lepäävät puiden alla tai koloissaan, mutta yöllä he kulkevat reviirinsä ulkopuolelle. Kakapot eivät osaa lentää, mutta ovat erityisen hyviä kiipeiliöitä. He kipuavat vaivattomasti puun ylimmällekkin oksalle.

Kakapot syövät enimmäkseen kasveja, siemeniä, hedelmiä, ilmassa lentäviä itiöitä ja puun kuorien alla eläviä toukkia, joita he helposti kaivavat ulos kätevän nokkansa avulla, mutta kaikkein mieluiten he syövät Rimu-puun hedelmiä.

Esiintyminen ja kannan elvyttäminen

Kakapoa on alun perin tavattu laajalla alueella Uuden-Seelannin pääsaarilla. Ihmisten mukana saarille levinneiden nisäkäspetojen myötä laji hävisi lähes sukupuuttoon. Kakapokannan romahdettua ihmiset aloittivat operaatiot kannan elvyttämiseksi. Ongelmaksi kuitenkin osoittui, että vuoden 1970 jälkeen kakaponaaraita ei näkynyt missään. Ne olivat hävinneet. Juuri, kuin toivosta oltiin luopumasta, löydettiin uusi kakapoyhdyskunta toiselta saarelta lähellä Uuusi-Seelantia ja linnut siirrettiin kahdelle pienelle pedoista tyhjennetylle saarelle turvaan (Codfish (Whenua Hou) ja Anchor). Heitä oli silloin vain 61 yksilöä. Vuonna 2008 maailmassa oli noin 12 tervettä ja lisääntymiskelpoista naaraskakapoa jäljellä.

Kakapokannan kehittyminen vuodesta 1986

• 1986: arvioitu 22, tänä vuonna budjettia lajin ylläpitämiseen suurenneettiin.
• 1991: 50
• 1992: 49
• 1993: 49
• 1994: 47
• 1995: 49
• 1996: 51
• 1997: 54
• 1998: 55
• 1999: 62
• 2000: 62
• 2001: 62
• 2002: 86
• 2003: 86
• 2004: 83
• 2005: 86
• 2007: 85
• 2008: 91
• 2009: 125

Lisääntyminen

Kakapolla on soidinkäyttäytymistä ainoana papukaijalajeista. Kiinnittäekseen naaraskakapon huomion uroskakapo kaivaa laakson rinteeseen kuopan pesimistä varten ja yöllä kuopalle tultuaan koiras alkaa huhuilla mahdollisimman kovaa, äänellä, joka kaikuu laaksossa herättäen naaraiden huomion. Kakapon ääni muistuttaa erehdyttävästi sian röhinää. Koiraiden yöllinen huhuilu voi kuulua jopa kahdeksan kilometrin päähän. Kakapo on saanut maininnan maailman äänekkäimpänä lintuna. Huomattuaan naaraskakapo uroksen, aloittaa uroskakapo soidinmenon aina pumppaamalla itsensä täyteen ilmaa näyttääkseen mahdollisimman isolta. Se pesii maassa, jossa munat ovat vaarassa joutua esimerkiksi rottien saaliiksi. Kakapo on yöeläin, siitä nimitys pöllöpapukaija.