Ero sivun ”HL Kuru” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Sotis (keskustelu | muokkaukset)
289 muokkausta
Jäsentely (johdanto lyhyemmäksi) ym. pientä.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Höyrylaiva Kuru.jpg|right|300px|thumb|HL Kuru ennen onnettomuuttaan]]
[[Kuva:Höyrylaiva Kuru.jpg|right|300px|thumb|HL Kuru ennen onnettomuuttaan]]
'''Höyrylaiva Kuru''' oli suomalainen [[sisävesilaiva]], joka upposi [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] [[7. syyskuuta]] [[1929]]. Kurun uppoaminen on pahin sisävesillämme tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.
⚫
'''Höyrylaiva Kuru''' rakennettiin [[1915]] liikennöimään [[Näsijärvi|Näsijärvellä]]. Alkujaan kaksikerroksisen Kurun kansirakennelmat uusittiin vuonna [[1927]] kolmikerroksiksi. Kurun pituus oli 30,48&nbsp;m, leveys 5,5 m, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]]<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Petri Pöntinen| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>. Ensimmäisen maailmansodan aikaan ''Kuru'' oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä.


==Alus==
== HL Kurun uppoaminen==
⚫
''Kuru'' rakennettiin [[1915]] liikennöimään [[Näsijärvi|Näsijärvellä]]. Ensimmäisen maailmansodan aikaan alus oli pakko-otettuna [[Satakunnan laivasto]]ssa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen ''Kurun'' kansirakennelmat uusittiin vuonna [[1927]] kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48&nbsp;m, leveys 5,5 m, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-[[hevosvoima]]inen [[höyrykone]]<ref name="pp">{{Lehtiviite | Tekijä =Petri Pöntinen| Otsikko =Veden paino| Julkaisu =Suomen kuvalehti| Ajankohta =4.9.2009| Vuosikerta = | Numero =36 | Sivut =34–42 |Viitattu = 7.9.2009}}</ref>.
⚫
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> HL ''Kurun'' uppoaminen [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] [[7. syyskuuta]] [[1929]] on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kuntahistorian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.{{Lähde|7. syyskuuta 2009}}


==Uppoaminen==
⚫
HL ''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17-20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia ''Kurun'' jälkeen satamasta lähti ''[[S/S Tarjanne]]''.<ref name="pp" />
⚫
Uppoamattomaksi mainostetun<ref name="pp" /> ''Kurun'' uppoaminen [[Tampere]]en edustalla [[Näsijärvi|Näsijärvellä]] [[7. syyskuuta]] [[1929]] on [[Suomi|Suomen]] pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta [[Kuru|Kurun kunnan]] historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.{{Lähde|7. syyskuuta 2009}}

⚫
''Kuru'' lähti [[Mustalahti|Mustanlahden]] satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 [[Boforiasteikko|boforia]] (17-20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. ''Kurun'' edellä satamasta lähti ''[[HL Ylöjärvi]]'', ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut ''[[HL Ruovesi]]''. ''Ylöjärvi'' ja ''Ruovesi'' olivat ''Kurua'' pienempiä aluksia. Viisi minuuttia ''Kurun'' jälkeen satamasta lähti ''[[HL Tarjanne]]''.<ref name="pp" />


Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö{{Lähde|7. syyskuuta 2009}}.
Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö{{Lähde|7. syyskuuta 2009}}.
Rivi 15: Rivi 18:
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan avulla. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.
Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan avulla. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.


Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen [[HL Tarjanne|höyrylaiva Tarjanteen]] päällikkö Niilo Karimaa. SS ''Tarjanne'' pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös [[hinaaja]] ''Näsijärvi'', joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren partiopojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref> ohjaama moottorivene ''Suunta'' joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.
Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä ''Kurun'' perässä satamasta lähteneen ''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa. ''Tarjanne'' pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös [[hinaaja]] ''Näsijärvi'', joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren partiopojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan<ref>[http://wiki.partio.net/Luettelo_Sankarimerkin_saaneista_partiolaisista Partio.net]</ref> ohjaama moottorivene ''Suunta'' joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.


SS ''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.
''Tarjanteen'' päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.


Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin [[29. syyskuuta]], jolloin kateissa oli yhä 6 henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.
Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin [[29. syyskuuta]], jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.


[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna [[1930]] Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna [[1940]] paljastettiin Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsinkallio]]lla toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki HL Kurun uppoamisessa menehtyneiden muistolle.
[[Kalevankankaan hautausmaa]]lle Tampereella pystytettiin vuonna [[1930]] Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna [[1940]] paljastettiin Mustanlahden sataman tuntumassa [[Näsinkallio]]lla toinen, [[Yrjö Liipola]]n suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan [[Kuru]]n Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös [[Ruoveden kirkko|Ruoveden kirkon]] hautausmaalle on paljastettu muistomerkki ''Kurun'' uppoamisessa menehtyneiden muistolle.


== HL Kuru nosto ja kunnostus ==
== Nosto ja kunnostus ==
Kuru nostettiin uppoamisen jälkeen [[3. lokakuuta]] Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiä korjattuna ja muutettuna [[14. marraskuuta]]. Kuru lopetti liikennöintinsä [[1938]]. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisen kymmentä vuotta.
''Kuru'' nostettiin uppoamisen jälkeen [[3. lokakuuta]] Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiä korjattuna ja muutettuna [[14. marraskuuta]]. ''Kuru'' lopetti liikennöintinsä [[1938]]. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.


HL ''Kurun'' runko on edelleen reitin varrella "raatona" maalle nostettuna<ref name="pp" />.
''Kurun'' runko on edelleen reitin varrella "raatona" maalle nostettuna<ref name="pp" />.


== Onnettomuuden syyt ==
== Onnettomuuden syyt ==
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli kohotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />.
Onnettomuuden aikana ''Kurun'' painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.<ref name="pp" />.


==Viitteet==
==Viitteet==

Versio 8. marraskuuta 2009 kello 11.25

HL Kuru ennen onnettomuuttaan

Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on pahin sisävesillämme tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.

Alus

Kuru rakennettiin 1915 liikennöimään Näsijärvellä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan alus oli pakko-otettuna Satakunnan laivastossa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen Kurun kansirakennelmat uusittiin vuonna 1927 kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48 m, leveys 5,5 m, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-hevosvoimainen höyrykone[1].

Uppoaminen

Uppoamattomaksi mainostetun[1] Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kunnan historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.lähde?

Kuru lähti Mustanlahden satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17-20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. Kurun edellä satamasta lähti HL Ylöjärvi, ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut HL Ruovesi. Ylöjärvi ja Ruovesi olivat Kurua pienempiä aluksia. Viisi minuuttia Kurun jälkeen satamasta lähti HL Tarjanne.[1]

Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistölähde?.

Laiva lähti aikataulunsa mukaan kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Näitä silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemistään.

Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessa Kurun keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, jonka jälkeen laiva upposi nopeasti.

Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan avulla. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.

Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä Kurun perässä satamasta lähteneen Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa. Tarjanne pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös hinaaja Näsijärvi, joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren partiopojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan[2] ohjaama moottorivene Suunta joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.

Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.

Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.

Kalevankankaan hautausmaalle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 paljastettiin Mustanlahden sataman tuntumassa Näsinkalliolla toinen, Yrjö Liipolan suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan Kurun Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös Ruoveden kirkon hautausmaalle on paljastettu muistomerkki Kurun uppoamisessa menehtyneiden muistolle.

Nosto ja kunnostus

Kuru nostettiin uppoamisen jälkeen 3. lokakuuta Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiä korjattuna ja muutettuna 14. marraskuuta. Kuru lopetti liikennöintinsä 1938. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.

Kurun runko on edelleen reitin varrella "raatona" maalle nostettuna[1].

Onnettomuuden syyt

Onnettomuuden aikana Kurun painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.[1].

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Petri Pöntinen: Veden paino. Suomen kuvalehti, 4.9.2009, nro 36, s. 34–42.
  2. ↑ Partio.net

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=HL_Kuru&oldid=7567604”