Ero sivun ”Thulen kulttuuri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:


Thulelaisilla oli kosketus mm Grönlantiin hieman vuoden 900 jaa jälkeen purjehtineihin viikinkeihin. Näiden kanssa sodittiin ja käytiin kauppaakin.
Thulelaisilla oli kosketus mm Grönlantiin hieman vuoden 900 jaa jälkeen purjehtineihin viikinkeihin. Näiden kanssa sodittiin ja käytiin kauppaakin.
Viikingin hylkäsivät Grönlannin asumuksensa ilmaston kylmettyä.


Thulen kulttuuri hävitti lähes täysin alueellaan aiemmin vallineen Dorsetin kulttuurin, ja muuttui Pienen jääkauden aikana ja eurooppalaisten kontaktaissa "nykyiseksi" eskimokulttuuriksi.
Thulen kulttuuri hävitti lähes täysin alueellaan aiemmin vallineen Dorsetin kulttuurin, ja muuttui Pienen jääkauden aikana ja eurooppalaisten kontaktaissa "nykyiseksi" eskimokulttuuriksi.

Versio 6. marraskuuta 2009 kello 19.46

Thulen kulttuuri vuosina 1000–1600 oli esieskimojen luoma arktinen kulttuuri, joka edelsi välittömästi "nykyistä" eskimojen kulttuuria. Yleensä työkalut olivat kivisiä ja luisa, rauta tunnettiin mutta oli harvinaista, esimerkiksi viikingeiltä tai meteoriiteista saatua. Koirien vetämät reet ja keramiikka tunnettiin, kivestä tehtiin lamppuja.

Kulttuurin merkittävin muutos aiempiin arktisiin merikulttuureihin oli valaanpyynti avomerellä ja suuret nahalla peitetyt umiak-veneet. Kulttuuriin lienee myös tullut ensi kertaa hylkeiden avantopyynti vuoden 1200 tienoilla. Muuten Thulen ihmiset pyytivät mursua, kaloja, karibua ja lintua[1]. Thulen kulttuurin kupumainen talvimaja oli koottu valaanluista ja peitety nahkalla[2].

Thulelaisilla oli kosketus mm Grönlantiin hieman vuoden 900 jaa jälkeen purjehtineihin viikinkeihin. Näiden kanssa sodittiin ja käytiin kauppaakin. Viikingin hylkäsivät Grönlannin asumuksensa ilmaston kylmettyä.

Thulen kulttuuri hävitti lähes täysin alueellaan aiemmin vallineen Dorsetin kulttuurin, ja muuttui Pienen jääkauden aikana ja eurooppalaisten kontaktaissa "nykyiseksi" eskimokulttuuriksi.


Thulen kulttuuri

Thulen kulttuuri korvasi aiemman Dorsetin kulttuurin Pohjois-Amerikan seudun arktisilla alueilla.

Eskimojen edeltäjät proto-inuitit saapuivat Alaskaan ehkä vuoden 500 jaa. tienoilla. Thulen kulttuuri alkoi luultavasti kehittyä Nortonin kulttuurin tyyyppisestä edeltäjästä jo 100 eaa Beringin salmen tienoilla [3]. Itse Thulen kulttuuri syntyi Alaskan pohjoisrannikon ja lähialueen saaristojen valaanpyyntikulttuurien sulautuessa noin 700–1000 Pohjois-Alaskan rannikoilla. Birnirkin kulttuuri nousi Pohjois-Alaskan rannikolle noin 900 jaa, ja tämä muuttui pian Thulen kulttuuriksi [4].

Varhainen "Thulen kulttuuri" 500-1100 omaksui valaan metsästyksen. Valaaanpyynti alkoi nyt 500 v tauon jälkeen. Hyljettä ja mursua pyydettiin myös, kalastettiin, maalla metsästetiin karibua ja linnustettiin.

Tätä varhaisvaihetta luonnehtivat harppuunat, keihäät veneet, koristeltu keramiikka, hiotut liuskeikivityökalut [5]

Thulen esieskimot vaelsivat nopeasti itään päin. Kulttuuri levisi noin 1000–1400 jaa. tienoilla Kanadan pohjoisosiin, arktisille saarille ja Grönlantiin.

Aluksi kulttuuri levisi Nunavutiin, Kanadaan noin 1000 jaa. Yksi ryhmä asettui 1200-luvulla Luoteis-Grönlantiin. Niin sanotun "toiseen vaellusvaiheen" aikana Grönlannissa eskimot levittäytyivät 1200-1300-luvuilla Thulesta etelään.

Thulen kulttuuri joko syrjäytti aiemman paleoeskimojen Dorsetin kulttuurin, tai tämä kulttuuri oli hävinnyt hieman ennen Thulen esieskimojen saapumista. Lohdullisemman tulkinnan mukaan Thulen eskimot sulauttivat Dorsetin eskimot itseensä vuorovaikutteisissa tapahtumasarjassa. Eskimojen yhtenäinen kieli viittaa aiemman Dorsetin kulttuurin täydelliseen tuhoon. Tämä viittaa thulelaisten kukistaneen dorsetilaiset väkivalloin. Eskimojen tarusto kertoo heidän ajaneen pois monesti jättiläisiksi mainitut tuniit-ihmiset, jotka ehkä olivat dorsetilaisia. Tässä tapauksessa Thulen kulttuurin leviäminen perustui tekniseen ylivoimaan Dorsetin kulttuuriin nähden[6], Thulelaisilla oli mm jousipyssyjä joita dorsetilaislla ei ollut.

Vuodsen 1100-1600 thulelaiset hankkivat merkittävän osan ravinnoistaan valaista, ja heillä oli erikoistunut valaanpyyntikalusto, ja he pyytivät muita merinisäkkäitä[7], mursuja ja hylkeitä. Paikallaan asuva elämäntyyli,[8]

Arktisiin oloihin erittäin hyvin sopeutuneilla Thulen eskimoilla oli umiakkeja, kajakkilaivastoja, jousi ja nuoli ja koirarekiä. Heillä oli kehittyneitä harppuunoita, valaisevia ja lämmittäviä valaanöljylamppuja, tuulelta suojaavia lumi-igluja, lumen aiheuttamaa häikäisyä estävät linssittömät rako-aurinkolasit ja kymmeniä erilaisia työkaluja[9][10].

Niin sanotussa toisessa aallossa Thulen kulttuuri levisi Labradoriin ja Baffininsaaren eteläosiin keskieskimojen alueelle noin 1200–1400. Näin eskimot tuhosivat 1400-luvun alussa Kanadan arktisilta saarilta aiemman Dorsetin kulttuurin. Muualla Kanadassa Dorsetin kulttuuria edesauttoivat algonkin- ja sioux-kansat, joita asui puurajan eteläpuolella.

Thulen eskimot joutuivat hylkäämään kylmentyneet yläarktiset leirinsä ilmaston kylmettyä 1350 pienen jääkauden alussa. Pohjois-Grönlannin ranniloilla tuli nyt ympärivuotine merijää[11].

Viikingit saattoivat olla tekemisissä Thulen kulttuurin eskimojen ja ehkä Dorsetin kulttuurin paloeskimojenkin kanssa vuosien 1000–1400 tienoilla. Pieni jääkausi 1650–1850 hajotti Thulen kulttuurin yhdyskunnat erilleen eskimokulttuuriksi.


Katso myös

Lähteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thulen kulttuuri.
  1. Thule, Mnsu.edu
  2. The Canadian Encyclopedia
  3. Atlas of Ancient America, sivut 45-48
  4. aa, sivut 45-48
  5. Past Worlds, sivu 27s
  6. Atlas of Ancient America, sivut 45-48
  7. past sivu 273
  8. past sivu 273
  9. aa, sivut 45-48
  10. past sivu 273, probe(r)s
  11. tarkista tämä