Ero sivun ”Autiotupa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Ylläpito, sijainti ja tupien koot== |
==Ylläpito, sijainti ja tupien koot== |
||
[[Kuva:Jyrkkavaara wilderness hut inside.JPG|thumb|left|Autiotuvasta löytyy yleensä ruokapöytä, kaasuliesi |
[[Kuva:Jyrkkavaara wilderness hut inside.JPG|thumb|left|Autiotuvasta löytyy yleensä ruokapöytä, kaasuliesi, kamina ja makuulaverit. Kuvassa Jyrkkävaaran autiotupa [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa.]] |
||
Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös [[Karhunkierros|Karhunkierroksen]] varrella on kaksi uutta noin 20 nukkumapaikan kämppää: Jussinkämppä ja Ansakämppä. |
Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös [[Karhunkierros|Karhunkierroksen]] varrella on kaksi uutta noin 20 nukkumapaikan kämppää: Jussinkämppä ja Ansakämppä. |
||
Versio 5. marraskuuta 2009 kello 04.53
Autiotupa (lyhenne at) on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu maksuton asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä erämaissa, kansallispuistoissa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia maksuttomia rakennuksia ei juuri muualta maailmasta löydy kuin Suomesta sekä vähäisemmässä määrin myös Ruotsista, Norjasta ja Isosta-Britanniasta. Suomen Lapissa on ainakin 458 autiotupaa[1].
Historiaa
Autiotupaperinne on alkanut 1700-luvun loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. 1800-luvulla alkoivat viranomaiset rakentaa näitä tupia. Myöhemmin 1900-luvulla autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja -kotia on rakennettu myös poronhoidon ja metsästyksen tarpeisiin.
Ylläpito, sijainti ja tupien koot
Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa Metsähallitus. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. Muotkatunturin erämaassa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja Urho Kekkosen kansallispuistossa 16 hengen Luirojärven kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös Karhunkierroksen varrella on kaksi uutta noin 20 nukkumapaikan kämppää: Jussinkämppä ja Ansakämppä.
Kirjoittamattomat ja kirjoitetut käyttösäännöt
1900-luvun puolivälissä Lapin läänin autiotupatoimikunta kirjoitti aikaisemmin kirjoittamattomat kulkijan käskyt muistiin. Näissä säännöissä opastetaan tulisijan käytössä, puuhuollossa ja ennen kaikkea muiden matkaajien huomioimisessa. Etusija majoitukseen on aina väsyneemmällä ja myöhemmin tuvalle tulleella kulkijalla kuin siellä jo levänneellä matkaajalla.
Kirjallisuutta
- Laaksonen, Jouni & Partanen, Seppo J.: Autiotuvat: Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat. Helsinki : Edita, 2002. ISBN 951-37-3622-9.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Laaksonen, Jouni: Pohjois-Suomen autiotuvat Autiotuvat on-line. Viitattu 11.1.2009.