Ero sivun ”Kadenssi (musiikki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 80.186.182.65 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Joonasl tekemään versioon. |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
## täydellinen autenntinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että soinnut ovat perusmuodossa |
## täydellinen autenntinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että soinnut ovat perusmuodossa |
||
## epätäydellinen autenttinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että jokin tai useampi sointu on käännettynä. |
## epätäydellinen autenttinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että jokin tai useampi sointu on käännettynä. |
||
# ''Puolikadenssi'': |
# ''Puolikadenssi'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I asteen sointu (esimerkiksi V-VI) |
||
#''Plagaalinen kadenssi'': Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I) |
#''Plagaalinen kadenssi'': Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I) |
||
#''Harhakadenssi'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin toonika (yleisimmin |
#''Harhakadenssi'': dominanttisointua seuraa jokin muu kuin toonika (yleisimmin subdominantti) |
||
'''Kadenssiksi''' ([[Italian kieli|ital.]] ''Cadenza'') nimitetään myös [[konsertto|konserton]] mahdollisesti improvisoitua osaa, jonka solisti esittää ilman orketerin säestystä. Tunnetuimpia tämän tyyppisiä kadensseja lienee [[Pjotr Tšaikovski]]n ensimmäisen pienokonserton alku, jossa solisti esiintyy yksin ensimmäiset viisi minuuttia. |
'''Kadenssiksi''' ([[Italian kieli|ital.]] ''Cadenza'') nimitetään myös [[konsertto|konserton]] mahdollisesti improvisoitua osaa, jonka solisti esittää ilman orketerin säestystä. Tunnetuimpia tämän tyyppisiä kadensseja lienee [[Pjotr Tšaikovski]]n ensimmäisen pienokonserton alku, jossa solisti esiintyy yksin ensimmäiset viisi minuuttia. |
||
Versio 31. tammikuuta 2006 kello 16.22
Kadenssi (lat. cadentia, putoaminen) tai lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja musiikillisen fraasin, osan tai teoksen lopussa. Kadenssit antavat fraaseille selkeän päätökset, joka ilmaisee kuulijalle päättyykö vai jatkuuko teos edelleen. Kadensseja kutsutaan vahvoiksi tai heikoiksi sen perusteella miten lopullisen vaikutelman ne luovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen kadenssi.
Perinteisessä tonaalisessa musiikissa on tunnistettavissa seuraavat kadenssityypit:
- Autenttinen kadenssi: siirtymä V-I
- täydellinen autenntinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että soinnut ovat perusmuodossa
- epätäydellinen autenttinen kadenssi: V-I siirtymä siten, että jokin tai useampi sointu on käännettynä.
- Puolikadenssi: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I asteen sointu (esimerkiksi V-VI)
- Plagaalinen kadenssi: Toonikaa edeltää subdominantti (IV - I)
- Harhakadenssi: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin toonika (yleisimmin subdominantti)
Kadenssiksi (ital. Cadenza) nimitetään myös konserton mahdollisesti improvisoitua osaa, jonka solisti esittää ilman orketerin säestystä. Tunnetuimpia tämän tyyppisiä kadensseja lienee Pjotr Tšaikovskin ensimmäisen pienokonserton alku, jossa solisti esiintyy yksin ensimmäiset viisi minuuttia.