Ero sivun ”Académie Colarossi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p Luokka:Ranskan koulutus, aakkostus |
muot, taiteilijoita |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Académie Colarossi''' oli italialaisen kuvanveistäjän Filippo Colarossin perustama [[taidekoulu]]. Se sijaitsi alkuun [[Île de la Cité]]ssä, mutta muutti 1870-luvulla Rue de la Grande-Chaumièrelle. Koulu suljettiin 1930-luvulla. |
'''Académie Colarossi''' oli italialaisen kuvanveistäjän Filippo Colarossin perustama [[taidekoulu]]. Se sijaitsi alkuun [[Île de la Cité]]ssä, mutta muutti 1870-luvulla Rue de la Grande-Chaumièrelle. Koulu suljettiin 1930-luvulla. |
||
Académie Colarossi perustettiin 1800-luvulla vaihtoehdoksi valtion [[École des Beaux-Arts]] -koululle, jota monet nuoret lupaavat taiteilijat pitivät vanhakantaisena. [[Académie Julian]]in tapaan ja toisin kuin virallinen École des Beaux Arts Colarossi hyväksyi oppilaiksi myös naisia, jotka saivat piirtää myös alastonta miesmallia. Colarossissa opiskelikin muun muassa [[Camille Claudel]]. Vuonna 1910 Colarossiin hyväksyttiin myös ensimmäinen naispuolinen opettaja. Koulussa oli |
Académie Colarossi perustettiin 1800-luvulla vaihtoehdoksi valtion [[École des Beaux-Arts]] -koululle, jota monet nuoret lupaavat taiteilijat pitivät vanhakantaisena. [[Académie Julian]]in tapaan ja toisin kuin virallinen École des Beaux Arts Colarossi hyväksyi oppilaiksi myös naisia, jotka saivat piirtää myös alastonta miesmallia. Colarossissa opiskelikin muun muassa [[Camille Claudel]]. Vuonna 1910 Colarossiin hyväksyttiin myös ensimmäinen naispuolinen opettaja. Koulussa oli elävän mallin veistoluokkia, jotka houkuttelivat ulkomaisia opiskelijoita. Muiden muassa kuvanveistäjä [[Henry Moore]] otti osaa Colarossin elävän mallin piirustukseen 1920-luvulla. Hän piirsi yleisölle avoimissa opetuksettomissa piirustusilloissa. |
||
Suomalaisista taiteilijoista Colarossissa opiskelivat muun muassa [[Väinö Blomstedt]], [[Elin Danielson-Gambogi]], [[Johannes Haapasalo]], [[Helene Schjerfbeck]] ja [[Ellen Thesleff]]. |
Suomalaisista taiteilijoista Colarossissa opiskelivat muun muassa [[Väinö Blomstedt]], [[Elin Danielson-Gambogi]], [[Johannes Haapasalo]], [[Helene Schjerfbeck]] ja [[Ellen Thesleff]]. Myöhemmistä taiteilijoista myös [[Otto Mäkilä]] ja [[Vilho Lampi]] hakivat vaikutteita Colarossista. |
||
Muista kuin suomalaisista voisi mainita italialaisen [[Amedeo Modiglianin]], virolaisen [[Eduard Wiiralt]]in, tsekkiläisen [[Alfons Mucha]]n, yhdysvaltalaisen [[Lyonel Feininger]]in, ranskalaisen [[Paul Gauguin]]in ja saksalaisista [[George Grosz]]in, [[Hans Hofmann]]in ja [[Paula Modersohn-Becker]]in. |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 1. marraskuuta 2009 kello 04.06
Académie Colarossi oli italialaisen kuvanveistäjän Filippo Colarossin perustama taidekoulu. Se sijaitsi alkuun Île de la Citéssä, mutta muutti 1870-luvulla Rue de la Grande-Chaumièrelle. Koulu suljettiin 1930-luvulla.
Académie Colarossi perustettiin 1800-luvulla vaihtoehdoksi valtion École des Beaux-Arts -koululle, jota monet nuoret lupaavat taiteilijat pitivät vanhakantaisena. Académie Julianin tapaan ja toisin kuin virallinen École des Beaux Arts Colarossi hyväksyi oppilaiksi myös naisia, jotka saivat piirtää myös alastonta miesmallia. Colarossissa opiskelikin muun muassa Camille Claudel. Vuonna 1910 Colarossiin hyväksyttiin myös ensimmäinen naispuolinen opettaja. Koulussa oli elävän mallin veistoluokkia, jotka houkuttelivat ulkomaisia opiskelijoita. Muiden muassa kuvanveistäjä Henry Moore otti osaa Colarossin elävän mallin piirustukseen 1920-luvulla. Hän piirsi yleisölle avoimissa opetuksettomissa piirustusilloissa.
Suomalaisista taiteilijoista Colarossissa opiskelivat muun muassa Väinö Blomstedt, Elin Danielson-Gambogi, Johannes Haapasalo, Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff. Myöhemmistä taiteilijoista myös Otto Mäkilä ja Vilho Lampi hakivat vaikutteita Colarossista.
Muista kuin suomalaisista voisi mainita italialaisen Amedeo Modiglianin, virolaisen Eduard Wiiraltin, tsekkiläisen Alfons Muchan, yhdysvaltalaisen Lyonel Feiningerin, ranskalaisen Paul Gauguinin ja saksalaisista George Groszin, Hans Hofmannin ja Paula Modersohn-Beckerin.