Ero sivun ”Adelaïde Ehrnrooth” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi defaultsort-mallineen. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Adelaide Ehrnrooth''' ([[17. tammikuuta]] [[1826]] [[Nastola]] - [[31. toukokuuta]] [[1905]] [[Helsinki]]) oli kirjailija ja suomalaisen [[feminismi|naisasialiikkeen]] johtohahmoja. |
'''Adelaide Ehrnrooth''' ([[17. tammikuuta]] [[1826]] [[Nastola]] - [[31. toukokuuta]] [[1905]] [[Helsinki]]) oli kirjailija ja suomalaisen [[feminismi|naisasialiikkeen]] johtohahmoja. |
||
Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka nostivat |
Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka nostivat kysymyksen [[äänioikeus|naisten äänioikeudesta]] esille. Hän esitteli vuonna [[1869]] brittiläisen filosofin [[John Stuart Mill]]in tutkielmaa ''Naisen asema'', joka käsitteli sukupuolten välistä tasa-arvoa, ''[[Helsingfors Dagbladet]]'' -lehdessä. |
||
Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset ''Bilder ur familjekretserna i Finland'', ''Dagmar'', ''Tiden går och vi med den'' ja ''Hvardagslifvets skuggor och dagrar'' käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa ''Många döttrar'' Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran. |
Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset ''Bilder ur familjekretserna i Finland'', ''Dagmar'', ''Tiden går och vi med den'' ja ''Hvardagslifvets skuggor och dagrar'' käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa ''Många döttrar'' Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran. |
||
Versio 31. lokakuuta 2009 kello 20.40
Adelaide Ehrnrooth (17. tammikuuta 1826 Nastola - 31. toukokuuta 1905 Helsinki) oli kirjailija ja suomalaisen naisasialiikkeen johtohahmoja.
Ehrnrooth oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka nostivat kysymyksen naisten äänioikeudesta esille. Hän esitteli vuonna 1869 brittiläisen filosofin John Stuart Millin tutkielmaa Naisen asema, joka käsitteli sukupuolten välistä tasa-arvoa, Helsingfors Dagbladet -lehdessä.
Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset Bilder ur familjekretserna i Finland, Dagmar, Tiden går och vi med den ja Hvardagslifvets skuggor och dagrar käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa Många döttrar Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran.
Adelaide Ehrnroothin isä Gustaf Adolf ja veljet Gustaf Robert ja Johan Casimir olivat suomalaisia kenraaleita.
Lähteet
- Saran sisaret: Naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Viitattu 6. maaliskuuta 2007.
- Kurki, Hannele: Naisten äänioikeus 80 vuotta 1/1986. Tasa-arvoasiain valtuuskunta. Viitattu 6. maaliskuuta 2007.
- Pieni tietosanakirja Project Runeberg. Viitattu 6. maaliskuuta 2007.