Ero sivun ”Korukivi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 87.93.27.69 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lab-ot tekemään versioon. |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kirjallisuutta |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Korukivi''' on [[mineraali]] tai harvemmin [[kivilaji]], jota pelkän koristeellisuutensa vuoksi hiotaan käytettäväksi [[koru]]issa tai muissa pienissä koriste-esineissä. Värikkyys, kaunis kuviointi tai hiotun kiven pinnalla esiintyvä optinen ilmiö on yleensä syynä kiven suosiolle korukäytössä. Korukiven erottaa sitä arvokkaammasta [[jalokivi|jalokivestä]] esimerkiksi läpinäkymättömyys, pehmeys ([[kovuus]] Mohsin asteikolla alle 7){{Lähde||15. syyskuuta 2008}} <!--ristiriita artikkelin jalokivi kanssa--> ja yleisyys maankuoressa. Useimmat korukivet ovat läpinäkymättömiä, mutta esimerkiksi [[kvartsi]]n läpinäkyviä muunnoksia ei yleensä pidetä jalokivinä niiden yleisyyden ja siitä johtuvan vähäisen arvon vuoksi. Käytännössä lähes mitä tahansa tarpeeksi kestävää kiveä voidaan käyttää korukivenä, mutta on myös olemassa runsaasti vakiintuneita korukivimineraaleja. Korukiven vanhentunut nimitys on ''puolijalokivi''. Monissa kielissä ei ole käytössä erillisiä nimiä jalo- ja korukiville, vaan myös korukiviä kutsutaan jalokiviksi. |
'''Korukivi''' on [[mineraali]] tai harvemmin [[kivilaji]], jota pelkän koristeellisuutensa vuoksi hiotaan käytettäväksi [[koru]]issa tai muissa pienissä koriste-esineissä. Värikkyys, kaunis kuviointi tai hiotun kiven pinnalla esiintyvä optinen ilmiö on yleensä syynä kiven suosiolle korukäytössä. Korukiven erottaa sitä arvokkaammasta [[jalokivi|jalokivestä]] esimerkiksi läpinäkymättömyys, pehmeys ([[kovuus]] Mohsin asteikolla alle 7){{Lähde||15. syyskuuta 2008}} <!--ristiriita artikkelin jalokivi kanssa--> ja yleisyys maankuoressa. Useimmat korukivet ovat läpinäkymättömiä, mutta esimerkiksi [[kvartsi]]n läpinäkyviä muunnoksia ei yleensä pidetä jalokivinä niiden yleisyyden ja siitä johtuvan vähäisen arvon vuoksi. Käytännössä lähes mitä tahansa tarpeeksi kestävää kiveä voidaan käyttää korukivenä, mutta on myös olemassa runsaasti vakiintuneita korukivimineraaleja. Korukiven vanhentunut nimitys on ''puolijalokivi''. Monissa kielissä ei ole käytössä erillisiä nimiä jalo- ja korukiville, vaan myös korukiviä kutsutaan jalokiviksi. |
||
==Yleisimpiä korukiviä== |
== Yleisimpiä korukiviä == |
||
*[[kvartsi]]n värimuunnokset: [[vuorikide]], [[ametisti]], [[sitriini]], [[ruusukvartsi]], [[savukvartsi]] |
* [[kvartsi]]n värimuunnokset: [[vuorikide]], [[ametisti]], [[sitriini]], [[ruusukvartsi]], [[savukvartsi]] |
||
**[[kalsedoni]]n (piilokiteinen kvartsi) muunnokset: [[akaatti]], [[jaspis]], [[karneoli]], [[aventuriini]], [[krysopraasi]], [[tiikerinsilmä]], [[haukansilmä]] |
**[[kalsedoni]]n (piilokiteinen kvartsi) muunnokset: [[akaatti]], [[jaspis]], [[karneoli]], [[aventuriini]], [[krysopraasi]], [[tiikerinsilmä]], [[haukansilmä]] |
||
*[[opaali]] |
* [[opaali]] |
||
*[[maasälpä|maasälvän]] muunnokset: [[amatsoniitti]], [[aurinkokivi]], [[kuukivi]], [[labradoriitti]], [[spektroliitti]] |
* [[maasälpä|maasälvän]] muunnokset: [[amatsoniitti]], [[aurinkokivi]], [[kuukivi]], [[labradoriitti]], [[spektroliitti]] |
||
*[[jade]]: [[jadeiitti]] ja [[nefriitti (mineraali)|nefriitti]] |
* [[jade]]: [[jadeiitti]] ja [[nefriitti (mineraali)|nefriitti]] |
||
*[[rikkikiisu]] (pyriitti) |
* [[rikkikiisu]] (pyriitti) |
||
*[[hematiitti]] |
* [[hematiitti]] |
||
*[[sodaliitti]] |
* [[sodaliitti]] |
||
*[[lapislatsuli]] |
* [[lapislatsuli]] |
||
*[[rodoniitti]] |
* [[rodoniitti]] |
||
*[[turkoosi]] |
* [[turkoosi]] |
||
*[[malakiitti]] |
* [[malakiitti]] |
||
*[[rodokrosiitti]] |
* [[rodokrosiitti]] |
||
*[[atsuriitti]] |
* [[atsuriitti]] |
||
*[[krysokolla]] |
* [[krysokolla]] |
||
*[[andalusiitti]] |
* [[andalusiitti]] |
||
*[[charoiitti]] |
* [[charoiitti]] |
||
*[[sugiliitti]] |
* [[sugiliitti]] |
||
*[[epidootti]] |
* [[epidootti]] |
||
*[[serpentiini]] |
* [[serpentiini]] |
||
*[[obsidiaani]] |
* [[obsidiaani]] |
||
*[[meripihka]] |
* [[meripihka]] |
||
*erilaiset [[fossiili]]t |
* erilaiset [[fossiili]]t |
||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Haapala, Ilpo ym. (toim.) | Nimeke=Hio kivet koruiksi: Kiviharrastajan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-37-1421-7}} |
|||
[[Luokka:Korukivet| ]] |
[[Luokka:Korukivet| ]] |
Versio 26. lokakuuta 2009 kello 22.21
Korukivi on mineraali tai harvemmin kivilaji, jota pelkän koristeellisuutensa vuoksi hiotaan käytettäväksi koruissa tai muissa pienissä koriste-esineissä. Värikkyys, kaunis kuviointi tai hiotun kiven pinnalla esiintyvä optinen ilmiö on yleensä syynä kiven suosiolle korukäytössä. Korukiven erottaa sitä arvokkaammasta jalokivestä esimerkiksi läpinäkymättömyys, pehmeys (kovuus Mohsin asteikolla alle 7) ja yleisyys maankuoressa. Useimmat korukivet ovat läpinäkymättömiä, mutta esimerkiksi kvartsin läpinäkyviä muunnoksia ei yleensä pidetä jalokivinä niiden yleisyyden ja siitä johtuvan vähäisen arvon vuoksi. Käytännössä lähes mitä tahansa tarpeeksi kestävää kiveä voidaan käyttää korukivenä, mutta on myös olemassa runsaasti vakiintuneita korukivimineraaleja. Korukiven vanhentunut nimitys on puolijalokivi. Monissa kielissä ei ole käytössä erillisiä nimiä jalo- ja korukiville, vaan myös korukiviä kutsutaan jalokiviksi.
Yleisimpiä korukiviä
- kvartsin värimuunnokset: vuorikide, ametisti, sitriini, ruusukvartsi, savukvartsi
- kalsedonin (piilokiteinen kvartsi) muunnokset: akaatti, jaspis, karneoli, aventuriini, krysopraasi, tiikerinsilmä, haukansilmä
- opaali
- maasälvän muunnokset: amatsoniitti, aurinkokivi, kuukivi, labradoriitti, spektroliitti
- jade: jadeiitti ja nefriitti
- rikkikiisu (pyriitti)
- hematiitti
- sodaliitti
- lapislatsuli
- rodoniitti
- turkoosi
- malakiitti
- rodokrosiitti
- atsuriitti
- krysokolla
- andalusiitti
- charoiitti
- sugiliitti
- epidootti
- serpentiini
- obsidiaani
- meripihka
- erilaiset fossiilit
Kirjallisuutta
- Haapala, Ilpo ym. (toim.): Hio kivet koruiksi: Kiviharrastajan käsikirja. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1421-7.