Ero sivun ”Mikko Laaksonen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p edeltäjä-seuraaja
Rivi 18: Rivi 18:
*{{edustajamatrikkeli|nro=910073}}
*{{edustajamatrikkeli|nro=910073}}
*[http://www.valtioneuvosto.fi/hakemisto/ministerikortisto/ministeritiedot.asp?ministeri=Laaksonen&nro=191 Mikko Laaksosen ministeritiedot]
*[http://www.valtioneuvosto.fi/hakemisto/ministerikortisto/ministeritiedot.asp?ministeri=Laaksonen&nro=191 Mikko Laaksosen ministeritiedot]

{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Erkki Tuominen]]
|Seuraaja=[[Jacob Söderman]]
|Titteli=[[Suomen oikeusministeri]]
|Kommentti=[[1971]]}}


{{DEFAULTSORT:Laaksonen, Mikko}}
{{DEFAULTSORT:Laaksonen, Mikko}}

Versio 25. lokakuuta 2009 kello 23.40

Mikko Olavi Laaksonen (27. elokuuta 1927 Helsinki11. tammikuuta 2006 Fuengirola, Espanja) oli suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja, ministeri ja verohallituksen pääjohtaja. Puoluekannaltaan Laaksonen oli sosiaalidemokraatti.

Laaksosen vanhemmat olivat veturinkuljettaja Mikko Laaksonen ja Henriika Hintikka. Laaksonen pääsi ylioppilaaksi 1947, suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1952 ja sai varatuomarin arvon 1955. Opiskeluvuosinaan Laaksonen työskenteli samalla Helsingissä palomiehenä 1947–1952.

Suoritettuaan oikeustutkinnon hän toimi Pielaveden, Keiteleen ja Maaningan kuntien veropiirin verojohtajana 1953–1955 ja SAK:n lainopillisena sihteerinä sekä Valtionvirkailijain yhteisjärjestön sihteerinä 1955–1961. 1960-luvulla Laaksonen oli Virkamiesten ja työntekijäin yhteisjärjestön pääsihteerinä 1961–1971 ja uuden SAK:n 3. puheenjohtajana 1969–1971. Hän oli myös Espoon kunnallispormestari ja järjestysoikeuden vt. puheenjohtaja 1963–1965.

Mikko Laaksonen oli SDP:n kansanedustajana Helsingin kaupungin vaalipiiristä vuosina 1966–1971. Hän oli oikeusministerinä ja II sisäasianministerinä Ahti Karjalaisen II hallituksessa 1971. Laaksonen jätti eduskunnan 1971 siirtyessään verohallituksen pääjohtajaksi. Laaksonen menetti virkansa ns. Salora-jutun yhteydessä 1978 ja hänet tuomittiin sakkoihin sekä vahingonkorvauksiin lahjoman vastaanotosta. Laaksonen oli ollut Saloran tarjoamilla kalastus- ja ulkomaanmatkoilla samaan aikaan kun yhtiön asiat olivat jo viranomaisten tutkittavina.

Viimeksi Laaksonen oli Suomen Työväen Säästöpankin erityistehtävissä 1978–1979 ja vuodesta 1979 lähtien Luottorengas Oy:n toimitusjohtajana. Viimeiset parikymmentä vuotta elämästään Laaksonen asui Espanjassa. Eläkevuosinaan Laaksonen julkaisi useita muistelmateoksia. Kirjassaan Punanatsi hän kuvasi sitä, kuinka oli liittynyt 17-vuotiaana Saksan sotajoukkoihin ja palvellut niissä 1944–1945 Suomen Lapissa ja Norjassa.

Teokset

  • Yleisen edun niin vaatiessa Tammi 1979
  • Punanatsi Tammi 1988
  • Näytön paikka Tammi 1991
  • Kekäle kourassa Omakustanne 1993 (yhdessä Jorma Hyvösen kanssa)

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Erkki Tuominen
Suomen oikeusministeri
1971
Seuraaja:
Jacob Söderman