Ero sivun ”Jean-Baptiste Vallin de la Mothe” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
linkit |
p Botti lisäsi: pl:Jean-Baptiste Vallin de la Mothe |
||
| Rivi 26: | Rivi 26: | ||
[[fr:Jean-Baptiste Michel Vallin de la Mothe]] |
[[fr:Jean-Baptiste Michel Vallin de la Mothe]] |
||
[[it:Jean-Baptiste Michel Vallin de La Mothe]] |
[[it:Jean-Baptiste Michel Vallin de La Mothe]] |
||
[[pl:Jean-Baptiste Vallin de la Mothe]] |
|||
[[ro:Jean Baptiste Vallin de la Mothe]] |
[[ro:Jean Baptiste Vallin de la Mothe]] |
||
[[ru:Валлен-Деламот, Жан Батист]] |
[[ru:Валлен-Деламот, Жан Батист]] |
||
Versio 16. lokakuuta 2009 kello 22.55
Jean-Baptiste Michel Vallin de la Mothe (1729 Angoulême – 7. toukokuuta 1800) oli ranskalainen arkkitehti, joka asui pääosan uransa ajasta Pietarissa. Hänestä tuli Katariina Suuren hoviarkkitehti.
Vallin de la Mothe oli arkkitehti-opettaja Jacques-François Blondelin serkku, ja tämän ohjauksessa hänen arvellaan opiskelleen[1]. Vuonna 1750 Vallin de la Mothe meni kahdeksi vuodeksi opiskelemaan Ranskan akatemiaan Roomassa, tosin ei virallisen sisäoppilaana. Palattuaan Pariisiin hän oli yksi niistä arkkitehdeista, jotka esittelivät Place Louis XV (nykyisin Place de la Concorde) -hankkeen. Vuonna 1759 Vallin de la Mothe otti Blondelin innostamana vastaan tarjouksen Venäjän lähettiläältä Aleksei Petrovitš Bestužev-Ruminilta[2] siirtyä opettamaan arkkitehtuuria Pietariin. Pietarissa Vallin de la Mothe sovelsi Blondelin suunnitelmia Šuvalovin lempihankkeeseen, Keisarilliseen taideakatemiaan (1765–1772),[3]. siihen tuli suuri avoin aukio ja pyöreä keskuspiha. Akatemian professorina Vallin de la Mothe opetti monia venäläisiä arkkitehteja, joista aikanaan tulisi alallaan merkittäviä, kuten Ivan Starov ja Vasili Baženov. Vallin de la Mothen aloitteesta lupaavat nuoret venäläiset lähetettiin Pariisiin Charles De Waillyn oppiin,[4], minkä ansiosta venäjän uusklassismiin tuli selvä ranskalainen leima.
Hänen työnsä akatemiassa oli tehnyt Katariina Suureen niin suuren vaikutuksen[5] että hän antoi tälle tehtäväksi laajennuksen rakentamisen Talvipalatsiiin, joka on Akatemiaa vastapäätä Nevan toisella puolella. Siitä tuli Vallin de la Mothen maineikkain työ. Hänen suunnitelmansa tunnetaan nimellä Pikku-Eremitaaši, ja siitä tuli Katariinan taidekokoelman sijoituspaikka. Kokoelmasta tuli aikanaan yksi maailman suurimpia, ja nykyisin Eremitaašin museossa on yli kolme miljoonaa taideteosta, ja sadattuhannet matkailijat käyvät vuosittain Vallin de la Mothen Pikku-Eremitaašissa ja muissa siihen liittyvissä rakennuksissa.
Vuosina 1761–1767 hänellä oli useita muita hankkeita. Hän suunnitteli Pietarin kauppahallin Gostinyi Dvorin Pietarin pääkadulle Nevski prospektille, Kirill Razumovskin ja Ivan Tšhernyšjovin palatsit, Jusupovien Moikan palatsin, jossa Grigori Rasputin murhattiin [6] sekä Uuden Hollannin kaaren. Vuonna 1766 hänestä tuli virallisesti hoviarkkitehti.
Vallin de la Mothe aloitti kesken jääneen työn katolisen Katariinan kirkon rakentamiseksi. Kirkko valmistui Antonio Rinaldin aikana. Vuonna 1775 Vallin de la Mothe palasi kotikaupunkiinsa Angoulêmeen ja asui siellä loppuelämänsä. Hänen 1780-luvulla Louis Thomas de Bardines'lle suunnittelemansa uusklassinen hôtel particulier on edelleen osoitteessa 79 rue de Beaulieu.[7]
Lähteet
- ↑ David Watkin, A History of Western Architecture 2005:421.
- ↑ Saint Petersburg Encyclopedia.
- ↑ Hankkeessa häntä avustivat venäläiset arkkitehdit A. F. Kokorinov ja Y. M. Felten. (St Petersburg Encyclopedia).
- ↑ Watkin 2005, eo. loc..
- ↑ George Heard Hamilton, The Art and Architecture of Russia 1983:292.
- ↑ Yusupov Palace The New York Times. Viitattu 17.12.2008.
- ↑ Hôtel de Bardines.
Aiheesta muualla
- Vallin de la Mothe J.-B.M. (1729–1800), architect., St. Petersburg Encyclopedia, ROSSPEN Publishing House