Ero sivun ”Syväterävyysalue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
typo |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
'''Syväterävyysalueella''' tarkoitetaan [[valokuvaus|valokuvauksessa]] syvyyssuuntaista aluetta, jossa kohteet ovat kunnolla tarkentuneita. |
'''Syväterävyysalueella''' tarkoitetaan [[valokuvaus|valokuvauksessa]] syvyyssuuntaista aluetta, jossa kohteet ovat kunnolla tarkentuneita. |
||
Kuvatessaan valokuvaaja voi valita käyttämänsä [[aukkoarvo|aukon arvolla]] kuinka suureksi syväterävyysalue muodostuu. Lähtökohtaisesti syväterävyysalue muodostuu sitä lyhyemmäksi, mitä |
Kuvatessaan valokuvaaja voi valita käyttämänsä [[aukkoarvo|aukon arvolla]] kuinka suureksi syväterävyysalue muodostuu. Lähtökohtaisesti syväterävyysalue muodostuu sitä lyhyemmäksi, mitä suurempaa aukkoarvoa valokuvaaja käyttää. Vastaavasti pientä aukkoarvoa käytettäessä syväterävyysalue voi ulottua kuvan etualalta äärettömään. |
||
Aukon arvon lisäksi syväterävyysalueeseen vaikuttaa kuitenkin myös [[objektiivi]]n todellinen [[polttoväli]] ja toisaalta kohteen etäisyys kuvaajasta. |
Aukon arvon lisäksi syväterävyysalueeseen vaikuttaa kuitenkin myös [[objektiivi]]n todellinen [[polttoväli]] ja toisaalta kohteen etäisyys kuvaajasta. |
||
Versio 15. lokakuuta 2009 kello 15.50
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Syvyysterävyys kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Syväterävyysalueella tarkoitetaan valokuvauksessa syvyyssuuntaista aluetta, jossa kohteet ovat kunnolla tarkentuneita.
Kuvatessaan valokuvaaja voi valita käyttämänsä aukon arvolla kuinka suureksi syväterävyysalue muodostuu. Lähtökohtaisesti syväterävyysalue muodostuu sitä lyhyemmäksi, mitä suurempaa aukkoarvoa valokuvaaja käyttää. Vastaavasti pientä aukkoarvoa käytettäessä syväterävyysalue voi ulottua kuvan etualalta äärettömään.
Aukon arvon lisäksi syväterävyysalueeseen vaikuttaa kuitenkin myös objektiivin todellinen polttoväli ja toisaalta kohteen etäisyys kuvaajasta.
Yleisenä sääntönä voidaan pitää, että mitä lähempänä olevaa kohdetta kuvataan, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue muodostuu. Erityisen merkittävää tämä on makrokuvauksessa, jossa kuvattaessa vain joidenkin senttimetrien päässä olevaa kohdetta, suurella aukkoarvolla syväterävyysalue voi rajoittua vain joihinkin millimetreihin. Toisaalta, kuvattaessa vaikkapa maisemaa lyhytpolttovälisellä laajakulmaisella objektiivilla, on suhteellisen helppoa saada syväterävyysalue ulottumaan kuvan etualalta äärettömään.
Objektiivin polttovälin vaikutus taas ilmenee siinä, että mitä pidempi objektiivin todellinen polttoväli on, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue jää.
Syväterävyysalueen hallinta on yksi valokuvauksen ilmaisukeinoja. Kohteen ollessa yksilö, kuten henkilö, lyhyen syväterävyysalueen katsotaan useimmiten kohdentavan huomion kuvan varsinaiseen kohteeseen irrottamalla kohteen mahdollisesti häiritsevästä taustasta ja/tai etualasta. Toisaalta, vaikkapa maisemakuvauksessa, syväterävyysalueen odotetaan ulottuvan kuvan etualalta äärettömään siten, että kaikki kuvassa näkyvä on kunnolla tarkentunutta.
Käytettäessä erilaisia taskukameroita, syväterävyysalueen hallinnointi voi olla vaikeaa tai mahdotonta johtuen taskukameroiden objektiivien erittäin lyhyistä todellisista polttoväleistä. Järjestelmäkameroiden osalta syväterävyysalueen kunnollinen hallinta voi puolestaan muodostua kustannuskysymykseksi, sillä suurellakin aukolla tarkkapiirtoiset objektiivit voivat olla varsin kalliita.
Esimerkkejä
-
Henkilökuva, jossa kohde on erotettu taustasta lyhyellä syväterävyysalueella -
Kuva pikkutikasta, jossa kohteen edessä ja takana olevat elementit on rajatulla syväterävyysalueella erotettu kohteesta -
Pitkä 560 mm:n todellinen polttoväli johtaa lyhyeen syväterävyysalueeseen aukon 10 kaltaisella pienelläkin aukolla -
Esimerkki polttoväliltään 20 mm:n laajakulmaobjektiivilla otetusta kuvasta, jossa aukolla 10 syväterävyysalue ulottuu etualalta äärettömään
