Ero sivun ”Akhaimenidit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Darius-Vase.jpg|thumb|[[Dareios I]] |
[[Kuva:Darius-Vase.jpg|thumb|[[Dareios I]] (kreikkalainen maljakko)]] |
||
''' |
'''Akhaimenidien hallitsijasuku''' oli antiikin [[Persia]]a hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidien hallitsemaan [[Persia]]an kuului koko [[Lähi-itä]] [[Vähä-Aasia|Vähästä-Aasiasta]] [[Intia]]an. Akhaimenidit hallitsivat myös [[Egypti]]ä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). |
||
[[Indoiranilaiset]] persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. [[Urmiajärvi|Urmiajärven]] itäpuolella päätellen [[Assyria]]n teksteistä ja löydöistä jotka on tehty [[Hasanlu]]sta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä ''Parsua''. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste. |
[[Indoiranilaiset]] persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. [[Urmiajärvi|Urmiajärven]] itäpuolella päätellen [[Assyria]]n teksteistä ja löydöistä jotka on tehty [[Hasanlu]]sta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä ''Parsua''. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste. |
||
Persialaiset vaelsivat sittemmin etelään vuoriselle alueelle, joka on Hormuzin salmen ja Persian lahden pohjukan pohjopispuolisilla vuorilla. |
Persialaiset vaelsivat sittemmin etelään vuoriselle alueelle, joka on Hormuzin salmen ja Persian lahden pohjukan pohjopispuolisilla vuorilla. |
||
Akhaimenidien valtakunta alkoi syntyä, kun Teispes kaappasi [[Anshan]]in kaupungin [[elam]]ilaislta Etelä-Iranissa. Teispes oli vielä [[Meedia]]n vasalli. Ensimmäinen itsenäinen Persian kuningas oli Kyyros II, joka valtasi [[Meedia]]n, [[Lyydia]]n ja [[Babylonia]]n. Persia oli melko suvaitsevainen valloittaja, joka ei yleensä tuhonnut valloittamiensa maiden kulttuureja. |
|||
Kyyroksen poika [[Kambyses II]] valtasi Egyptin. [[Dareios I]] hyökkäsi Kreikkaan, mutta kreikkalaiset torjuivat hyökkäyksen [[Marathonin taistelu]]ssa. Hän rakennutti [[Persepolis]] |
Kyyroksen poika [[Kambyses II]] valtasi Egyptin. [[Dareios I]] hyökkäsi Kreikkaan, mutta kreikkalaiset torjuivat hyökkäyksen [[Marathonin taistelu]]ssa. Hän rakennutti [[Persepolis|Persepoliksen]] pääkaupungikseen ja loi [[satraappi]]järjestelmän, jossa maa jaettiin hallinnollisiin piireihin. |
||
[[Xerxes I]] eteni myös sotajoukkoineen Kreikkaan, ja hän voitti [[Thermopylain taistelu]]n, mutta kreikkalaiset voittivat [[Salamiin meritaistelu]]n. Persialaiset kärsivät tappion myös [[Plataian taistelu]]ssa. Persia oli tästä huolimatta antiikin laajin suurvalta. Viimeisen akemenidin [[Dareios III]]:n kukisti [[Aleksanteri Suuri]], jonka jälkeen Persiaa hallitsi [[seleukidien hallitsijasuku]]. |
[[Xerxes I]] eteni myös sotajoukkoineen Kreikkaan, ja hän voitti [[Thermopylain taistelu]]n, mutta kreikkalaiset voittivat [[Salamiin meritaistelu]]n. Persialaiset kärsivät tappion myös [[Plataian taistelu]]ssa. Persia oli tästä huolimatta antiikin laajin suurvalta. Viimeisen akemenidin [[Dareios III]]:n kukisti [[Aleksanteri Suuri]], jonka jälkeen Persiaa hallitsi [[seleukidien hallitsijasuku]]. |
||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
--> |
--> |
||
[[Kuva:Map achaemenid empire en.png|thumb|right| |
[[Kuva:Map achaemenid empire en.png|thumb|right|Akhaimenidien imperiumi.]] |
||
== Luettelo |
== Luettelo Akhaimenidien hallitsijasuvun jäsenistä == |
||
* |
* Akhaimenes (600-luku eaa.)¹, |
||
* Teispes, Achaimenesin poika, |
* Teispes, Achaimenesin poika, |
||
* Kyyros I, Teispeksen poika (noin 600 eaa.) |
* Kyyros I, Teispeksen poika (noin 600 eaa.) |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
* Kambyses I, Kyyroksen poika, |
* Kambyses I, Kyyroksen poika, |
||
* Arsames, Ariaramneksen poika¹, |
* Arsames, Ariaramneksen poika¹, |
||
* [[Kyyros II Suuri]], |
* [[Kyyros II Suuri]], Kambyseen poika (550–530 eaa.), |
||
* [[Kambyses II]], Kyyroksen poika (530–521 eaa.), |
* [[Kambyses II]], Kyyroksen poika (530–521 eaa.), |
||
* [[Smerdis]], Kyyroksen poika? (521 eaa.), |
* [[Smerdis]], Kyyroksen poika? (521 eaa.), |
||
* [[Dareios I]], |
* [[Dareios I]], Arsameen pojanpoika, (521–486 eaa.), |
||
* [[Kserkses I]], Dareioksen poika, (486–465 eaa.), |
* [[Kserkses I]], Dareioksen poika, (486–465 eaa.), |
||
* [[Artakserkses I]], Kserkseen poika, (464–424 eaa.), |
* [[Artakserkses I]], Kserkseen poika, (464–424 eaa.), |
Versio 10. lokakuuta 2009 kello 23.27
Akhaimenidien hallitsijasuku oli antiikin Persiaa hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidien hallitsemaan Persiaan kuului koko Lähi-itä Vähästä-Aasiasta Intiaan. Akhaimenidit hallitsivat myös Egyptiä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia).
Indoiranilaiset persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. Urmiajärven itäpuolella päätellen Assyrian teksteistä ja löydöistä jotka on tehty Hasanlusta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä Parsua. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste. Persialaiset vaelsivat sittemmin etelään vuoriselle alueelle, joka on Hormuzin salmen ja Persian lahden pohjukan pohjopispuolisilla vuorilla. Akhaimenidien valtakunta alkoi syntyä, kun Teispes kaappasi Anshanin kaupungin elamilaislta Etelä-Iranissa. Teispes oli vielä Meedian vasalli. Ensimmäinen itsenäinen Persian kuningas oli Kyyros II, joka valtasi Meedian, Lyydian ja Babylonian. Persia oli melko suvaitsevainen valloittaja, joka ei yleensä tuhonnut valloittamiensa maiden kulttuureja. Kyyroksen poika Kambyses II valtasi Egyptin. Dareios I hyökkäsi Kreikkaan, mutta kreikkalaiset torjuivat hyökkäyksen Marathonin taistelussa. Hän rakennutti Persepoliksen pääkaupungikseen ja loi satraappijärjestelmän, jossa maa jaettiin hallinnollisiin piireihin.
Xerxes I eteni myös sotajoukkoineen Kreikkaan, ja hän voitti Thermopylain taistelun, mutta kreikkalaiset voittivat Salamiin meritaistelun. Persialaiset kärsivät tappion myös Plataian taistelussa. Persia oli tästä huolimatta antiikin laajin suurvalta. Viimeisen akemenidin Dareios III:n kukisti Aleksanteri Suuri, jonka jälkeen Persiaa hallitsi seleukidien hallitsijasuku.
Luettelo Akhaimenidien hallitsijasuvun jäsenistä
- Akhaimenes (600-luku eaa.)¹,
- Teispes, Achaimenesin poika,
- Kyyros I, Teispeksen poika (noin 600 eaa.)
- Ariaramnes, Teispeksen poika¹,
- Kambyses I, Kyyroksen poika,
- Arsames, Ariaramneksen poika¹,
- Kyyros II Suuri, Kambyseen poika (550–530 eaa.),
- Kambyses II, Kyyroksen poika (530–521 eaa.),
- Smerdis, Kyyroksen poika? (521 eaa.),
- Dareios I, Arsameen pojanpoika, (521–486 eaa.),
- Kserkses I, Dareioksen poika, (486–465 eaa.),
- Artakserkses I, Kserkseen poika, (464–424 eaa.),
- Kserkses II, Artakserkseen poika (424–423 eaa.),
- Sogdianus, Artakserkseen poika (424–423 eaa.)
- Dareios II, Artakserkseen poika (424–404 eaa.)
- Artakserkses II, Dareioksen poika (404–358 eaa.),
- Artakserkses III Ochos, Artakserkseen poika (358–338 eaa.),
- Arses, Artakserkseen III:n poika, (338–336 eaa.),
- Dareios III Codomannus, Dareious II:n pojanpojanpoika, (336–330 eaa.)
- Bessos eli Artakserkses VI (330-329 eaa.), saattoi olla sukua Dareios III:n kanssa.
Muita
- Hystaspes - Dareios I:n isä.
- Artafernes (500-luvulla eaa.), Lyydian satraappi, Dareios I:n veli
- Mardonios - Dareios I:n siskonpoika.
- Kyyros nuorempi (?-401 eaa.), yritti kaapata vallan Artakserkses II:lta.
- Sisygambis - Dareios III:n äiti.
- Statira - Sisygambiin tytär ja Dareios III:n vaimo.
- Okhus - Dareios III:n poika
- Statira (Dareios III:n tytär) - Dareios III:n tytär ja Aleksanteri Suuren vaimo
- Drypetis - Dareios III:n tytär ja Aleksanteri Suuren vaimo
- Artabazos - Hellespontoksen Fryygian satraappi 300-luvulla eaa.
¹ Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan Dareios I:n keksimiä.