Ero sivun ”Kultaryntäys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 – 150 miljoonaa kg kiveä. |
Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 – 150 miljoonaa kg kiveä. |
||
==Huomattavia kultakuumeita == |
|||
[[Tiedosto:Miners During the Gold Rush in Alaska ca 1900.gif|thumb|300px|[[Klondike]]n kultaryntäyksen Kullankaivajia Alaskassa n. 1900]] |
|||
* [[Appalakit]] 1848 |
|||
* [[Kalifornia]] ([[1848]] – [[1855]]) (ks. [[Kalifornian kultaryntäys]]) |
|||
* [[Colorado]] [[1859]] |
|||
* [[Australia]] [[1851]] |
|||
* [[Nevada]] 1850-luvulla |
|||
* [[Brittiläinen Kolumbia]], [[Kanada]] 1858-1860 |
|||
* [[Uusi Seelanti]] 1861 |
|||
* [[Oregon]] 1860-1870 |
|||
* [[Transvaal]], [[Etelä-Afrikka]] 1886 |
|||
* [[Klondike]] 1896 |
|||
* [[Alaska]] 1898 |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 10. lokakuuta 2009 kello 10.57
Kultaryntäys eli kultakuume on lyhytaikainen kullankaivajien virta alueelle josta on löydetty merkittäviä määriä kultaa. Kanadan ja Yhdysvaltojen historiassa näitä nähtiin pitkin 1800-lukua. Myös Suomen Lappi näki pienimuotoisemman kultakuumeen samoin kuin Australia ja Etelä-Afrikka.
Kerrotaan, että enemmän kuin kaivajat itse kultakuumeista rikastuivat tarvikkeiden tuottajat kuten Levi Strauss, joka teki työhousuja, joita myöhemmin alettiin kutsua leviksiksi.
Pienkaivoksia
Kullanhuuhdontaa mittakaavassaan suurempi tapa jalostaa malmia kullaksi on pienkaivostoiminta, jossa rikastamoprosessit räätälöitään verrattain pieniäkin malmioita varten siten, että myös vähemmän tuottoisat sivumalmit voidaan hyödyntää.
Suomessa kullan pienkaivoksia on mm. Orivedellä, Huittisten Jokisivulla, minkä rikastamo sijaitsee Vammalassa. Jokisivun kaivos on uusi, kun taas Polar Mining osti Oriveden kaivoksen Outokummulta 2003. Polar Mining on australialaisen Dragon Miningin Suomalainen tytäryhtiö.
Jokisivun kaivos on valituksen alaisena. Sodankylän Pahtavaaran kaivos avattiin 2004 ja esiintymiä on myös Kittilän Suurikuusikossa.
Suomessa on ollut samanaikaisesti toiminnassa 1–2 kultakaivosta johtuen kullan vaihtelevasta hintakehityksestä. Yhden kultakilon jalostamiseksi saatetaan louhia 100 – 150 miljoonaa kg kiveä.
