Ero sivun ”Thomas Müntzer” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: lt:Tomas Miunceris |
p Botti lisäsi: ca:Thomas Müntzer |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
[[ar:توماس مونتسر]] |
[[ar:توماس مونتسر]] |
||
[[bg:Томас Мюнцер]] |
[[bg:Томас Мюнцер]] |
||
[[ca:Thomas Müntzer]] |
|||
[[cs:Thomas Müntzer]] |
[[cs:Thomas Müntzer]] |
||
[[da:Thomas Müntzer]] |
[[da:Thomas Müntzer]] |
||
Versio 29. syyskuuta 2009 kello 15.14
Thomas Müntzer (n. 1490[1] – 27. toukokuuta 1525) oli uskonpuhdistuksen alun aikainen saksalainen radikaali teologi. Nykyään hänet muistetaan hänen toimistaan Saksalais-roomalaisen keisarikunnan Talonpoikaissodan aikama.
Koulutukseltaan Müntzer oli pappi. Vuonna 1519 hän tapasi uskonpuhdistaja Martti Lutherin Leipzigin kaupungissa. Myöhemmin hän pääsi Lutherin suosituksella papiksi Zwickaun kaupunkiin. Zwickaussa toimiessaan häneen tarttui aatteita radikaaleilta Zwickaun profeetoilta. Näiden ajatuksiin kuului muun muassa jumalattomien ja turmeltuneen papiston nopea syrjäyttäminen.[1] Myös Müntzer alkoi saarnata radikaalimmin, minkä takia hän joutui pakenemaan Böömiin. Prahan manifestissa Müntzer esitteli periaatteensa: "kirjoitusten kuolleet kirjaimet" tuli korvata "elävän Hengen lahjoilla", minkä lisäksi "Pappien ja apinoiden kirkon" tilalle tulisi "Jumalan valittujen ystävien seurakunta".[1]
Vuodet 1523-1524 Müntzer toimi Allstedtissa, missä hän saksalaisen messun laatimisen ohella yritti saada maallisia ruhtinaita liittymään taisteluun katolista kirkkoa vastaan. Luther sen sijaan vaati saksalaisia ruhtinaita "torjumaan ilkivaltaa ja ehkäisemään kapinan".[1] Müntzerin oli paettava Mühlhauseniin. Siellä hän kirjoitti teoksen Hyvin aiheellinen puolustuspuhe ja vastaus Wittenbergin hengetöntä, lauhkeaa lihaa vastaan. Teoksessaan hän puolustautui kapinasyytöksiltä ja kutsui Lutheria "Hissuttelijaksi", "Mielistelijäparaksi" ja "tohtori Valehtelijaksi".[1] Samoin hän syytti Lutherin "paistattelevan ruhtinaiden suosiossa".[1]
Leviävä uskonpuhdistusliike aikaansai myös laajaa levottomuutta Saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueen talonpoikien keskuudessa. Talonpoikaissotana tunnetun protestiliikkeen taustalla piili useita uskonpuhdistukseen liittyviä ajatuksia. Uskonpuhdistaja ja radikaali teologi Müntzer vaikutti paljolti siihen, että talonpojat uskoivat taistelevansa tasa-arvoisen "Jumalan valtakunnan" puolesta.[2] Ruhtinaat ja maanomistajat kävivät talonpoikia vastaan omilla joukoillaan, joiden varustelu ja organisointi oli huomattavasti kapinaliikettä korkeammalla tasolla. Kapina tukahdutettiin, ja arviolta 100 000 kapinaan osallistunutta talonpoikaa teloitettiin.[2] Myös Müntzer vangittiin. 27. toukokuuta 1525 hänet teloitettiin miekalla kidutuksen jälkeen.[1]
Lähteet
- Kristinuskon historia 2000 : Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7.