Ero sivun ”Keskonen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
* [http://www.kevyt.net Keskosvanhempien yhdistys]
* [http://www.kevyt.net Keskosvanhempien yhdistys]
* [https://oa.doria.fi/handle/10024/47017 Early relationship between very preterm infant and mother: The role of infant, maternal and dyadic factors]
* [https://oa.doria.fi/handle/10024/47017 Early relationship between very preterm infant and mother: The role of infant, maternal and dyadic factors]

== Viitteet ==
{{Viitteet}}


{{tynkä/Lääketiede}}
{{tynkä/Lääketiede}}

Versio 28. syyskuuta 2009 kello 02.58

Keskonen keskoskaapissa

Keskonen on vastasyntyneeseen lapseen liittyvä ilmaisu, jolla viitataan raskauden ennenaikaiseen keskeytymiseen. Keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen ja/tai sikiön painon mukaan. Keskosuudesta on kyse, jos lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä. Normaali raskaus kestää 40 viikkoa, mutta raskaus katsotaan täysiaikaiseksi aina viikosta 37 alkaen ja virallisesti yliaikaiseksi vasta raskausviikon 42 täytyttyä. Jos lapsi syntyy ennen 22. raskausviikon päättymistä, käytetään termiä "keskenmeno", ja sen jälkeen termiä "ennenaikainen synnytys". Usein nimitystä 'keskonen' käytetään myös lapsesta, jonka syntymäpaino on alle 2 500 grammaa. Alle 1 500 gramman painoisena syntynyttä lasta kutsutaan joskus tieteellisissäkin yhteyksissä pikkukeskoseksi.

Lähes 600 vauvaa eli noin yksi prosentti kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy hyvin ennenaikaisena ennen 32 raskausviikon ikää tai hyvin pienipainoisena, alle 1 500 gramman painoisena.[1]

Toistaiseksi pienin eloonjäänyt keskonen syntyi Yhdysvalloissa 19. syyskuuta 2004. Rumaisa Rahman oli syntyessään 20 cm pitkä ja painoi vain 244 grammaa.

Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet

Nykyään suurin osa keskosina syntyneistä lapsista selviää ilman merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Keskosina syntyneiden lasten elintoimintojen säätely on kuitenkin vielä puutteellista, ja he ovatkin usein aneemisia ja herkkiä sairastumaan. Näin ollen keskoslapset tarvitsevat erityishoitoa keskoskaapiksi (myös keskoskehto) kutsutussa erikoislaitteistolla varustetussa laatikossa. Keskoskaapin kosteutta, lämpötilaa ja happipitoisuutta voidaan säädellä tarkoin. Suurin ja yleisin ongelma on kuitenkin keskosvauvojen keuhkot, jotka eivät ole yleensä ehtineet kehittyä kunnolla lyhyen sikiökauden aikana.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta keskoskaappi.

Viitteet

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.