Ero sivun ”Gallinazon kulttuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Mapa cultura gallinazo.png|thumb|right|200px| Gallinazon kulttuurin alue.]] |
[[Kuva:Mapa cultura gallinazo.png|thumb|right|200px| Gallinazon kulttuurin alue.]] |
||
'''Gallinazon kulttuuri''' (eli '''Virún kulttuuri''') kukoisti Virújoen laaksossa noin [[200-luku eaa.|200 eaa.]] - [[ |
'''Gallinazon kulttuuri''' (eli '''Virún kulttuuri''') kukoisti Virújoen laaksossa noin [[200-luku eaa.|200 eaa.]] - [[200-luku|200/350 jaa.]] Se oli myöhemmän [[Mochen kulttuuri]]n naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Kulttuurin alue ulottui La Leche -joen laaksosta Santajoen laaksoon. Varsinainen Virun kulttuurin ydinalue ulottui Chicaman ja Virún jokilaaksoihin Región La Libertadin alueella. |
||
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä [[Chavin]]in perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin 500 eaa. - 300 jaa., jolloin Peru oli hajonnut moniin alueisiin. |
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä [[Chavin]]in perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin [[500-luku|500 eaa.]] - [[300-luku|300 jaa.]], jolloin [[Peru]] oli hajonnut moniin alueisiin. |
||
<!-- 500 B.C. and the 300 --> |
<!-- 500 B.C. and the 300 --> |
||
<!-- |
<!-- |
||
Versio 26. syyskuuta 2009 kello 23.00
Gallinazon kulttuuri (eli Virún kulttuuri) kukoisti Virújoen laaksossa noin 200 eaa. - 200/350 jaa. Se oli myöhemmän Mochen kulttuurin naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Kulttuurin alue ulottui La Leche -joen laaksosta Santajoen laaksoon. Varsinainen Virun kulttuurin ydinalue ulottui Chicaman ja Virún jokilaaksoihin Región La Libertadin alueella.
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä Chavinin perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin 500 eaa. - 300 jaa., jolloin Peru oli hajonnut moniin alueisiin.
Kulttuurin keskus oli Virujoen Castillo de Tomabal. Merkittävimmät monumentit ovat San Juan, Napo, Sarraque and Tomaba.
Se ulottui Santajoelta Ecuadorin rajalle keramiikkalöytöjen mukaan. Gallinazon kulttuuri pohjautui aikaisempaan Cupisniquen keramiikkaan liittyvään kulttuuriin. Gallinazon keramiikka oli melko taitavasti tehtyä. Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen. Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa.-300 jaa. Vicús-kulttuuri. Mochica, joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa., valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.