Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Zorrobot (keskustelu | muokkaukset)
MastiBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: kk:Суккулент
Rivi 45: Rivi 45:
[[it:Piante succulente]]
[[it:Piante succulente]]
[[he:סוקולנטים]]
[[he:סוקולנטים]]
[[kk:Суккулент]]
[[lt:Sukulentiniai augalai]]
[[lt:Sukulentiniai augalai]]
[[hu:Pozsgások]]
[[hu:Pozsgások]]

Versio 16. syyskuuta 2009 kello 09.12

Sempervivum calcareum, eräs mehitähti.
Aaloen haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.

Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa mehivartisiin (muun muassa kaktus- ja tyräkkikasvit) ja mehilehtisiin (muun muassa maksaruohot ja agaavet) kasveihin.

Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja karvan peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet piikeiksi, jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt yhteyttävä mehivarsi.

Monet mehikasvit ovat niin sanottuja CAM-kasveja (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen vakuoliin omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan vakuoliin, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.

Heimo Mehikasvilajit Mehimäinen osa Levinneisyys Esimerkkejä
Agavaceae 300 lehti Pohjois- ja Keski-Amerikka agaavet
Cactaceae 1600 varsi Amerikat lähes kaikki kaktukset
Crassulaceae 1300 lehti maailmanlaajuinen maksaruohot, mehitähdet, rahapuu
Aizoaceae 2000 lehti Afrikan eteläosa elävät kivet, jääpäivikit
Apocynaceae 500 varsi Afrikka, Arabian niemimaa, Intia
Didiereaceae 11 varsi Madagaskar (endeeminen)
Euphorbiaceae 500 varsi ja/tai lehti Afrikka, Madagaskar, Intia
Asphodelaceae 500 lehti Afrikka, Madagaskar aaloet
Portulacaceae ? lehti ja varsi Amerikat