Ero sivun ”Gabriel Ahlman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli nelilapsisen perheen toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi [[Turun katedraalikoulu]]sta vuonna [[1754]]. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana Liuksialan kartanoa Kangasalla, Nokian kartanoa Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä. |
Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli nelilapsisen perheen toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi [[Turun katedraalikoulu]]sta vuonna [[1754]]. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana Liuksialan kartanoa Kangasalla, Nokian kartanoa Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä. |
||
Ahlman toimi kruununvoutina vuosina 1771−1777 ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen [[Hatanpään kartano]]n. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori [[Henrik Gabriel Porthan]] ja sen toimeenpanosta huolehti [[Suomen Talousseura]]. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi. |
Ahlman toimi kruununvoutina vuosina 1771−1777 ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen [[Hatanpään kartano]]n. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori [[Henrik Gabriel Porthan]] ja sen toimeenpanosta huolehti Ahlmanin määräyksen mukaisesti [[Suomen Talousseura]]. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi. |
||
Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa [[Pirkkala]]ssa ja [[Messukylä]]ssä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös [[Lempäälä]]än, [[Vesilahti|Vesilahdelle]], [[Kangasala|Kangasalle]] sekä [[Pälkäne]]elle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja ne uudistettiin perusteellisesti 1840-luvulla. Koulut muuttuivat [[kansakoulu]]iksi vuoteen [[1873]] mennessä, mutta vielä tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin niille avustuksia kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään ''Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu'' joka toimii nykyisin [[Ahlmanin ammattiopisto]]n nimellä. |
Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa [[Pirkkala]]ssa ja [[Messukylä]]ssä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös [[Lempäälä]]än, [[Vesilahti|Vesilahdelle]], [[Kangasala|Kangasalle]] sekä [[Pälkäne]]elle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja ne uudistettiin perusteellisesti 1840-luvulla. Koulut muuttuivat [[kansakoulu]]iksi vuoteen [[1873]] mennessä, mutta vielä tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin niille avustuksia kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään ''Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu'' joka toimii nykyisin [[Ahlmanin ammattiopisto]]n nimellä. |
||
Versio 14. syyskuuta 2009 kello 18.43
Gabriel Ahlman (8. syyskuuta 1737 Perniö - 5. lokakuuta 1799 Messukylä) oli suomalainen kruununvouti, asessori ja kartanonomistaja jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita ns. Ahlmanin kouluja Tampereelle ja sen lähiympäristöön.
Gabriel Ahlmanin isä oli köyhä apupappi ja Gabriel oli nelilapsisen perheen toiseksi vanhin. Isä kuoli pojan ollessa vain seitsemänvuotias. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Gabriel Ahlman pääsi ylioppilaaksi Turun katedraalikoulusta vuonna 1754. Tämän jälkeen hän jatkoi opintoja yliopistossa, pätevöityi virkamieheksi ja tuli aluksi nimismieheksi Kangasalle. Nimismiehen toimensa ohella hän viljeli vuokraajana Liuksialan kartanoa Kangasalla, Nokian kartanoa Pirkkalassa ja Otavalan kartanoa Messukylässä.
Ahlman toimi kruununvoutina vuosina 1771−1777 ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen Hatanpään kartanon. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 riksin arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin laadintaan osallistui Ahlmanin hyvä ystävä, professori Henrik Gabriel Porthan ja sen toimeenpanosta huolehti Ahlmanin määräyksen mukaisesti Suomen Talousseura. Testamentin toimeenpano kuitenkin viivästyi seuran ja Ahlmanin perillisten välille syntyneiden riitojen vuoksi yli kymmeneksi vuodeksi.
Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa Pirkkalassa ja Messukylässä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös Lempäälään, Vesilahdelle, Kangasalle sekä Pälkäneelle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja ne uudistettiin perusteellisesti 1840-luvulla. Koulut muuttuivat kansakouluiksi vuoteen 1873 mennessä, mutta vielä tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin niille avustuksia kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu joka toimii nykyisin Ahlmanin ammattiopiston nimellä.
Lähteet
- Ahlmanin ammattiopiston historiaa
- Pertti Järvinen: Viinikan ja Nekalan historiaa - Hatanpään vaiheita 1700-luvulta lähtien
- Lauri Santamäki: Gabriel Ahlman ja Ahlmanin koulut, Pirkanmaan lukemisto (toim. Lauri Santamäki ja Martti Helin), s. 189−197. Pirkanmaan maakuntaliitto 1970, Tampere.