Sarvivälke

Sarvivälke (amfiboliitti)

Sarvivälke on monimutkainen ketjusilikaattiryhmään kuuluva mineraaliseos. Sarvivälkettä ei ole tunnustettu omaksi mineraalikseen, mutta nimeä käytetään yleisesti viittaamaan tummaan amfiboliin. Se on kolmen molekyylin isomorfinen sekoitus: kalsium-rauta-magnesium-silikaatti, alumiini-rauta-magnesium-silikaatti ja rauta-magnesium-silikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös mangaania, titaania ja natriumia. Fluoridi korvaa usein hydroksyylin. Hornbleden yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)_2-3(Mg,Fe,Al)₅(Al,Si)₈O₂₂(OH,F)₂. Sarvivälkkeen kovuus on 5-6, sen ominaispaino on 2,9 - 3,4, ja on väriltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta. Sen lohkeavuuskulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein augiittiin ja biotiittikiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät graniitissa ja charnockiitissa. Kiderakenteeltaan se on rakeista tai sälöistä.

Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa magmakivissä ja metamorfisissa kivissä, kuten graniitissa, syeniitissä, dioriitissä, gabrossa, andesiitissa, gneississä ja liuskeessa. Se on amfiboliittien päämineraali. Syvän tummanruskeaa ja mustaa sarvivälkettä kutsutaan tavanomaisesti basalttiseksi sarvivälkkeeksi siitä syystä, että ne ovat yleensä ainesosana basaltissa tai basaltin kanssa läheisesti yhteen kuuluviessa kivissä. Sarvivälke vaihtelee kloriitista epidoottiin. Erästä Sarvivälkkeen muunnosta, joka sisältää <5% rautaoksideja, on väriltään harmaasta valkoiseen, ja sitä kutsutaan edeniitiksi, koska sitä esiintyy Edenvillessä, New Yorkissa. Muita sarvivälkesarjaan kuuluvia mineraaleja ovat pargasiitti, hastingsiitti ja tschermakiitti.

Sarvivälkettä kutsutaan toisinaan myös hornblendeksi, kun tarkoitetaan joko hornblendiittia, tai kyseessä on käännösvirhe, sillä useimmilla kielillä sarvivälkettä kutsutaan hornblendeksi.