Ero sivun ”Gabriel Ahlman” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Gabriel Ahlman''' ([[1737]] - [[1799]]) oli suomalainen [[kruununvouti]], [[asessori]] ja kartanonomistaja jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita ns. [[Ahlmanin koulut|Ahlmanin kouluja]] Tampereelle ja sen lähiympäristöön. |
'''Gabriel Ahlman''' ([[8. syyskuuta]] [[1737]] [[Perniö]] - [[5. lokakuuta]] [[1799]] [[Messukylä]]) oli suomalainen [[kruununvouti]], [[asessori]] ja kartanonomistaja jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita ns. [[Ahlmanin koulut|Ahlmanin kouluja]] Tampereelle ja sen lähiympäristöön. |
||
Ahlman toimi kruununvoutina vuoteen 1777 saakka ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen [[Hatanpään kartano]]n. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin toimeenpanosta huolehti [[Suomen Talousseura]]. |
Ahlman toimi kruununvoutina vuoteen 1777 saakka ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen [[Hatanpään kartano]]n. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 [[riksi]]n arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin toimeenpanosta huolehti [[Suomen Talousseura]]. |
||
Versio 1. syyskuuta 2009 kello 15.28
Gabriel Ahlman (8. syyskuuta 1737 Perniö - 5. lokakuuta 1799 Messukylä) oli suomalainen kruununvouti, asessori ja kartanonomistaja jonka testamenttilahjoituksen turvin perustettiin alkeisopetusta antaneita ns. Ahlmanin kouluja Tampereelle ja sen lähiympäristöön.
Ahlman toimi kruununvoutina vuoteen 1777 saakka ja sen jälkeen hän omisti vuosina 1778–1799 Tampereen lähellä sijainneen Hatanpään kartanon. Testamentissaan Ahlman jätti puolet 40 557 riksin arvoisen omaisuutensa korkotuotoista käytettäväksi Tampereen ympäristöpitäjien varattomille lapsille annettavaan alkeisopetukseen sekä toisen puolen käytettäväksi soiden ojitukseen, koskien perkaukseen ja Hatanpään kartanon alustalaisten avustuksiin. Testamentin toimeenpanosta huolehti Suomen Talousseura.
Ensimmäiset Ahlmanin pitäjänkoulut aloittivat toimintansa Pirkkalassa ja Messukylässä vuonna 1811. Kouluja perustettiin myös Lempäälään, Vesilahdelle, Kangasalle sekä Pälkäneelle. Koulujen ulkolukuun perustunut opetus ei lopulta vastannut sille asetettuja odotuksia ja viimeiset niistä lopettivat toimintansa 1840-luvulla. Tämän jälkeen Ahlmanin testamenttivaroista jaettiin avustuksia kansakouluille kunnes 1904 varojen avulla perustettiin Messukylään Ahlmanin Maamies- ja emäntäkoulu joka toimii nykyisin Ahlmanin ammattiopiston nimellä.