Ero sivun ”Ahaa-elämys” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: Äkillistä, esimerkiksi ongelman ratkaisuun liittyvää oivallusta kutsutaan ahaa-elämykseksi. Tunnetuin esimerkki on Arkimedeen oivallus siitä, miten esineen [[tilav... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Äkillistä, esimerkiksi ongelman ratkaisuun liittyvää oivallusta kutsutaan ahaa-elämykseksi. Tunnetuin esimerkki on [[ |
Äkillistä, esimerkiksi ongelman ratkaisuun liittyvää oivallusta kutsutaan ahaa-elämykseksi. Tunnetuin esimerkki on [[Arkhimedes|Arkhimedeen]] oivallus siitä, miten esineen [[tilavuus]] voidaan määrittää upottamalla se veteen. Saksalainen psykologi [[Karl Bühler]] tutki 1900-luvun alussa ajatusprosesseja ja hän loi käsitteen ahaa-elämys. Myöhemmin [[Wolfgang Köhler]] tutki ilmiötä [[simpanssi]]lla nimeltä Sultan. Useiden yritysten jälkeen Sultan oivalsi, että liittämällä kaksi lyhyttä keppiä yhteen se yltää banaaniin, joka oli sen häkin ulkopuolella. |
||
Lähteet: |
Lähteet: |
Versio 28. elokuuta 2009 kello 12.30
Äkillistä, esimerkiksi ongelman ratkaisuun liittyvää oivallusta kutsutaan ahaa-elämykseksi. Tunnetuin esimerkki on Arkhimedeen oivallus siitä, miten esineen tilavuus voidaan määrittää upottamalla se veteen. Saksalainen psykologi Karl Bühler tutki 1900-luvun alussa ajatusprosesseja ja hän loi käsitteen ahaa-elämys. Myöhemmin Wolfgang Köhler tutki ilmiötä simpanssilla nimeltä Sultan. Useiden yritysten jälkeen Sultan oivalsi, että liittämällä kaksi lyhyttä keppiä yhteen se yltää banaaniin, joka oli sen häkin ulkopuolella.
Lähteet:
[1] Paranormal.se viitattu 28.8.2009