Ero sivun ”Lukkari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Käyttäjän RipeThePooh (keskustelu) muokkaus 6305370 kumottiin - täsmennykset kuuluvat alkuun |
ML (keskustelu | muokkaukset) turha slangitermi pois |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Jansson_KE_Vanha_lukkari_1874.JPG|thumb|250px|[[Karl Emanuel Jansson]], ''Vanha lukkari'', 1874]] |
[[Kuva:Jansson_KE_Vanha_lukkari_1874.JPG|thumb|250px|[[Karl Emanuel Jansson]], ''Vanha lukkari'', 1874]] |
||
{{tämä artikkeli|käsittelee seurakunnan työntekijää. [[Pesäpallo]]ssa lukkari tarkoittaa pelaajaa, joka syöttää lyöjille palloa, syöttäjää. }} |
|||
'''Lukkari''' (alk. ruotsin klockare) on seurakunnan toimihenkilön nimitys. Eräs lukkarin tehtävistä oli kellojen soittaminen, mihin nimitys alkujaan viittaakin. Myös nykyisen seurakuntamestarin (ennen [[suntio]]) tehtävät kuuluivat lukkarille. Lukkarilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä ja muussa kansanopetuksessa. Nykyään lukkari-sanalla voidaan puhekielessä viitata [[kanttori]]in. |
'''Lukkari''' (alk. ruotsin klockare) on seurakunnan toimihenkilön nimitys. Eräs lukkarin tehtävistä oli kellojen soittaminen, mihin nimitys alkujaan viittaakin. Myös nykyisen seurakuntamestarin (ennen [[suntio]]) tehtävät kuuluivat lukkarille. Lukkarilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä ja muussa kansanopetuksessa. Nykyään lukkari-sanalla voidaan puhekielessä viitata [[kanttori]]in. |
||
Versio 28. elokuuta 2009 kello 00.43
Lukkari (alk. ruotsin klockare) on seurakunnan toimihenkilön nimitys. Eräs lukkarin tehtävistä oli kellojen soittaminen, mihin nimitys alkujaan viittaakin. Myös nykyisen seurakuntamestarin (ennen suntio) tehtävät kuuluivat lukkarille. Lukkarilla oli tehtäviä esimerkiksi kinkereillä ja muussa kansanopetuksessa. Nykyään lukkari-sanalla voidaan puhekielessä viitata kanttoriin.
Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä Jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus.
Suomalaisen kirjallisuuden tunnettu lukkarihahmo on Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Hänen luokseen veljekset hakeutuivat saadakseen seurakuntalaisen tarvitseman vähimmäissivistyksen: lukutaidon, sitä kautta rippikoulun ja tärkeimmän – akanottoluvan. Tässä kohdin Kivi kuvaa lukkarin ankarana opettajana, joka kohtelee veljeksiä jopa sadistisesti. Lopulta nämä pakenevatkin hänen luotaan. Romaanin lopulla lukkari on arvostettu sovittelija ja puhemies veljesten ja Toukolan poikien välillä; hän toimii myös auktoriteettina Juhanin ja Venlan kihlautumista pohdittaessa.