Ero sivun ”Sinfonia nro 41 (Mozart)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
IA (keskustelu | muokkaukset) Kumottu muokkaus 7237590, jonka teki 84.248.253.98 (keskustelu) |
IA (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
#''Menuetti ja Trio - Allegro'' |
#''Menuetti ja Trio - Allegro'' |
||
#''Molto allegro'' |
#''Molto allegro'' |
||
Finaalin pääteema: |
|||
[[Image:MozartJupiterFinaleTheme.PNG]] |
|||
{{tynkä/Musiikki}} |
{{tynkä/Musiikki}} |
||
Versio 27. elokuuta 2009 kello 04.12
Wolfgang Amadeus Mozartin Sinfonia no. 41 C-duuri (KV 551), lisänimeltään Jupiter, valmistui muutamien viikkojen aikana vuonna 1788, yhdessä sinfonian nro 40 (KV 550) kanssa. Sinfoniaa ei ilmeisesti esitetty Mozartin elinaikana. Lisänimi "Jupiter" ei ole Mozartin antama, nimi on mahdollisesti impressaari Johann Peter Salomonin sinfonian varhaisiin pianosovituksiin lisäämä alaotsikko.
Ensimmäiselle osalle on tyypillistä trumpetin ja patarumpujen huomiota herättävä käyttö. Toinen osa Andante cantabile on syvämietteinen ja sitä seuraavassa menuetissa on kontrapunktista kehittelyä. Finaali alkaa yksinkertaisella neljän sävelen motiivilla, jota Mozart itse käytti useita kertoja aikaisemminkin. Sonaattimuotoisessa osassa on useita fuugajaksoja ja se kehittyy ideoiltaan runsaaksi ja yhdeksi musiikinhistorian monimutkaisimmista sävellyksistä. Finaali päättyy koodan viisiääniseen fuugaan.
Osat muodostavat tyypillisen klassisen sinfonian rakenteen:
- Allegro vivace
- Andante cantabile
- Menuetti ja Trio - Allegro
- Molto allegro
Finaalin pääteema:
