Ero sivun ”Brasilian talous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
fix |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:MarginalPinheiros.jpg|thumb|220px|[[São Paulo]]n pilvenpiirtäjiä Pinheiros-joen rantakadulla.]] |
||
'''[[Brasilia]]n talous''' on [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] suurin ja koko maailman [[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan|kymmenenneksi suurin]]. Brasilia on yksi Etelä-Amerikan teollistuneimmista valtioista. Sen teollisuuden keskuspaikkoja ovat [[São Paulo]]n, [[Minas Gerais]]in ja [[Rio de Janeiro]]n osavaltiot.<ref name="maailma92">Maailma jossa elämme 1 (1990) s. 92</ref> |
'''[[Brasilia]]n talous''' on [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]] suurin ja koko maailman [[Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan|kymmenenneksi suurin]]. Brasilia on yksi Etelä-Amerikan teollistuneimmista valtioista. Sen teollisuuden keskuspaikkoja ovat [[São Paulo]]n, [[Minas Gerais]]in ja [[Rio de Janeiro]]n osavaltiot.<ref name="maailma92">Maailma jossa elämme 1 (1990) s. 92</ref> |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Brasilia kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat [[soijapapu|soijapavut]], [[sokeriruoko]] ja [[kahvi]]. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Brasilia on edelläkävijä biopolttoaineissa. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat [[maissi]], [[riisi]] ja [[vehnä]]. Brasilian kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan [[sellu]]a ja [[paperi]]a, suurin osa saadaan [[eukalyptus]]- ja [[mänty]][[plantaasi|plantaaseilta]] maan etelä- ja kaakkoisosista. Brasiliassa kalastetaan lähinnä [[Amazon]]in altaan makean veden kaloja ja hallituksen patoaltaista koillisessa. Pääosa maan merikalastussatamista on etelässä, mutta koillisrannikollakin kalastetaan hummereita ja katkoja vientiin.<ref>Maailma tänään: Etelä-Amerikka (1997) s. 25</ref> |
Brasilia kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat [[soijapapu|soijapavut]], [[sokeriruoko]] ja [[kahvi]]. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Brasilia on edelläkävijä biopolttoaineissa. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat [[maissi]], [[riisi]] ja [[vehnä]]. Brasilian kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan [[sellu]]a ja [[paperi]]a, suurin osa saadaan [[eukalyptus]]- ja [[mänty]][[plantaasi|plantaaseilta]] maan etelä- ja kaakkoisosista. Brasiliassa kalastetaan lähinnä [[Amazon]]in altaan makean veden kaloja ja hallituksen patoaltaista koillisessa. Pääosa maan merikalastussatamista on etelässä, mutta koillisrannikollakin kalastetaan hummereita ja katkoja vientiin.<ref>Maailma tänään: Etelä-Amerikka (1997) s. 25</ref> |
||
Brasilian sähköntarpeesta 84 % tyydytetään [[vesivoima]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = EIA | Nimeke = Brazil – Electricity | Osoite = http://www.eia.doe.gov/cabs/Brazil/Electricity.html | Viitattu = 9. |
Brasilian sähköntarpeesta 84 % tyydytetään [[vesivoima]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Julkaisija = EIA | Nimeke = Brazil – Electricity | Osoite = http://www.eia.doe.gov/cabs/Brazil/Electricity.html | Viitattu = 9.3.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vesivoimalaitoksia on eniten tiheään asutetuissa etelä- ja koillisosissa. Maassa on kaksi ydinvoimalaa, Rio de Janeiron lähellä [[Angra]]ssa. Kolmatta voimalaa rakennetaan.<ref>Maailma tänään: Etelä-Amerikka (1997) s. 26</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Nimeke = Maailma jossa elämme 1 | Vuosi = 1988|Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-20-3092-6}} |
|||
=== Kirjalähteet === |
|||
* {{Kirjaviite | |
* {{Kirjaviite |Nimeke = Maailma tänään: Etelä-Amerikka | Vuosi = 1997| Julkaisija = Bonnier |Tunniste = ISBN 87-427-0798-6}} |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Maailma tänään: Etelä-Amerikka | Vuosi = 1997 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier | Tunniste = ISBN 87-427-0798-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
|||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
Versio 22. elokuuta 2009 kello 15.09
Brasilian talous on Etelä-Amerikan suurin ja koko maailman kymmenenneksi suurin. Brasilia on yksi Etelä-Amerikan teollistuneimmista valtioista. Sen teollisuuden keskuspaikkoja ovat São Paulon, Minas Geraisin ja Rio de Janeiron osavaltiot.[1]
Brasilialla on paljon raaka-ainevaroja, mutta niiden hyödyntäminen on ollut vaikeaa suurien etäisyyksien, ja pääomien ja liikenneyhteyksien puutteen takia. Brasiliassa on maailman suurimmat rautamalmiesiintymät ja maassa on myös mangaania, tinaa, kuparia, bauksiittia, fosfaatteja, kivihiiltä ja maaöljyä.[1] Brasilian hallitus valvoo useita teollisuudenaloja, mutta suuri osa rahoituksesta tulee ulkomailta. Maa taisteleekin ulkomaanvelkansa ja valtavan inflaation kanssa, joiden johdosta maassa on suuri ero rikkaiden ja köyhien välillä.[2]
Brasilia kasvattaa riittävästi ruokaa itselleen ja ruokaa menee myös vientiin. Tärkeimpiä vientiin meneviä kasveja ovat soijapavut, sokeriruoko ja kahvi. Osa sokeriruo’on tuotannosta menee autojen polttoaineeksi, Brasilia on edelläkävijä biopolttoaineissa. Kotimaan tarveviljalajeista tärkeimmät ovat maissi, riisi ja vehnä. Brasilian kaupallisesta puutavarasta, josta valmistetaan sellua ja paperia, suurin osa saadaan eukalyptus- ja mäntyplantaaseilta maan etelä- ja kaakkoisosista. Brasiliassa kalastetaan lähinnä Amazonin altaan makean veden kaloja ja hallituksen patoaltaista koillisessa. Pääosa maan merikalastussatamista on etelässä, mutta koillisrannikollakin kalastetaan hummereita ja katkoja vientiin.[3]
Brasilian sähköntarpeesta 84 % tyydytetään vesivoimalla.[4] Vesivoimalaitoksia on eniten tiheään asutetuissa etelä- ja koillisosissa. Maassa on kaksi ydinvoimalaa, Rio de Janeiron lähellä Angrassa. Kolmatta voimalaa rakennetaan.[5]
Lähteet
- Maailma jossa elämme 1. Gummerus, 1988. ISBN 951-20-3092-6.
- Maailma tänään: Etelä-Amerikka. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0798-6.