Ero sivun ”Suuriruhtinas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: da:Storfyrstendømme |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suuriruhtinas''' oli alkuaan [[Kiovan Venäjä]]llä [[Kiova]]ssa asuvan [[ruhtinas|ruhtinaan]] [[arvonimi]]. Hänen katsottiin olevan [[Rurik]]in suvun päämies. Suvun sittemmin haarautuessa eri sukuhaarojen päämiehiä kutsuttiin suuriruhtinaiksi. Tätä arvoa käyttivät muun muassa [[Moskova]]n ja [[Vladimir]]in suuriruhtinaat. [[Iivana Kalita|Iivana I Kalitan]] aikana 1328 Moskovan ruhtinasta alettiin kutsua ''koko Venäjän suuriruhtinaaksi''. Nimitys pysyi käytössä senkin jälkeen, kun hallitsijaa alettiin 1547 kutsua [[tsaari]]ksi. |
'''Suuriruhtinas''' oli alkuaan [[Kiovan Venäjä]]llä [[Kiova]]ssa asuvan [[ruhtinas|ruhtinaan]] [[arvonimi]]. Hänen katsottiin olevan [[Rurik]]in suvun päämies. Suvun sittemmin haarautuessa eri sukuhaarojen päämiehiä kutsuttiin suuriruhtinaiksi. Tätä arvoa käyttivät muun muassa [[Moskova]]n ja [[Vladimir]]in suuriruhtinaat. [[Iivana Kalita|Iivana I Kalitan]] aikana 1328 Moskovan ruhtinasta alettiin kutsua ''koko Venäjän suuriruhtinaaksi''. Nimitys pysyi käytössä senkin jälkeen, kun hallitsijaa alettiin 1547 kutsua [[tsaari]]ksi. |
||
Venäjän hallitsijoita kutsuttiin myös [[Volynia]]n ja [[Podolia]]n suuriruhtinaiksi sekä Suomen suuriruhtinaiksi vuosina 1809–1917. Myös muita Venäjän hallitsijasukuun kuuluvia kutsuttiin suuriruhtinaiksi tai suuriruhtinattariksi. Vuonna 1886 annetun [[asetus|asetuksen]] mukaan tätä arvoa saivat käyttää vain [[keisari]]n lapset, veljet, sisaret ja miehen puolelta sukua olevat |
Venäjän hallitsijoita kutsuttiin myös [[Volynia]]n ja [[Podolia]]n suuriruhtinaiksi sekä Suomen suuriruhtinaiksi vuosina 1809–1917. Myös muita Venäjän hallitsijasukuun kuuluvia kutsuttiin suuriruhtinaiksi tai suuriruhtinattariksi. Vuonna 1886 annetun [[asetus|asetuksen]] mukaan tätä arvoa saivat käyttää vain [[keisari]]n lapset, veljet, sisaret ja miehen puolelta sukua olevat lapsenlapset. Muita keisarihuoneen jäseniä kutsuttiin [[ruhtinas|ruhtinaiksi]]. |
||
Myös Liettuan hallitsijaa kutsuttiin [[Gediminas]]ista lähtien suuriruhtinaaksi. Myöhemmin arvo siirtyi unionin myötä Puolan kuninkaalle. Lisäksi Itävallan keisari ja Unkarin kuningas ovat käyttäneet [[Transilvania]]n suuriruhtinaan arvonimeä. |
Myös Liettuan hallitsijaa kutsuttiin [[Gediminas]]ista lähtien suuriruhtinaaksi. Myöhemmin arvo siirtyi unionin myötä Puolan kuninkaalle. Lisäksi Itävallan keisari ja Unkarin kuningas ovat käyttäneet [[Transilvania]]n suuriruhtinaan arvonimeä. |
||
Versio 18. elokuuta 2009 kello 20.08
Suuriruhtinas oli alkuaan Kiovan Venäjällä Kiovassa asuvan ruhtinaan arvonimi. Hänen katsottiin olevan Rurikin suvun päämies. Suvun sittemmin haarautuessa eri sukuhaarojen päämiehiä kutsuttiin suuriruhtinaiksi. Tätä arvoa käyttivät muun muassa Moskovan ja Vladimirin suuriruhtinaat. Iivana I Kalitan aikana 1328 Moskovan ruhtinasta alettiin kutsua koko Venäjän suuriruhtinaaksi. Nimitys pysyi käytössä senkin jälkeen, kun hallitsijaa alettiin 1547 kutsua tsaariksi.
Venäjän hallitsijoita kutsuttiin myös Volynian ja Podolian suuriruhtinaiksi sekä Suomen suuriruhtinaiksi vuosina 1809–1917. Myös muita Venäjän hallitsijasukuun kuuluvia kutsuttiin suuriruhtinaiksi tai suuriruhtinattariksi. Vuonna 1886 annetun asetuksen mukaan tätä arvoa saivat käyttää vain keisarin lapset, veljet, sisaret ja miehen puolelta sukua olevat lapsenlapset. Muita keisarihuoneen jäseniä kutsuttiin ruhtinaiksi.
Myös Liettuan hallitsijaa kutsuttiin Gediminasista lähtien suuriruhtinaaksi. Myöhemmin arvo siirtyi unionin myötä Puolan kuninkaalle. Lisäksi Itävallan keisari ja Unkarin kuningas ovat käyttäneet Transilvanian suuriruhtinaan arvonimeä.
Ruotsin kuningas Juhana III otti itselleen 1581 Suomen suuriruhtinaan arvon. Nimitys oli käytössä vapauden ajan (1719–1772) alkuvuosiin saakka. Kustaa IV Aadolf otti sen uudelleen käyttöön antamalla arvon pojalleen Carl Gustaville vuosiksi 1802–1805. Myöhemmin Suomen suuriruhtinaan arvo kuului Venäjän keisarille.
Lähteet
- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1964
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1965