Ero sivun ”Sovhoosi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
lähteetön pois |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Yleisesti sovhooseja pidettiin tuottavampina kuin kolhooseja. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa. |
Yleisesti sovhooseja pidettiin tuottavampina kuin kolhooseja. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa. |
||
Neuvostoliiton kaaduttua sovhoosit menivät varsin nopeasti konkurssiin ja lakkautettiin. {{lähde}} |
|||
Sovhoosin eli valtiontilan israelilainen muoto on [[moshavi]]. |
Sovhoosin eli valtiontilan israelilainen muoto on [[moshavi]]. |
||
Versio 9. elokuuta 2009 kello 20.40
Sovhoosi (ven. совхо́з, сове́тское хозя́йство, sovhoz, sovetskoje hozjaistvo) oli Neuvostoliitossa valtion omistama maatila, erotukseksi kolhoosista, joka periaatteessa toimi osuustoimintaperiaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin joitten ihmiset jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin johon he olivat syntyneet. [1]
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla. [2]
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja. Ja mikä tärkeintä sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne siltikin paremmassa taloudellisessa tilanteeessa kuin kolhoosit. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi toisen maailmansodan aikana.
Yleisesti sovhooseja pidettiin tuottavampina kuin kolhooseja. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.
Sovhoosin eli valtiontilan israelilainen muoto on moshavi.