Ero sivun ”Kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
* '''''roo-baerges''''' - soutamalla liikutetut matalapohjaiset alukset, ''"row-barge"''. <ref name="HISTO_4-7"/> |
* '''''roo-baerges''''' - soutamalla liikutetut matalapohjaiset alukset, ''"row-barge"''. <ref name="HISTO_4-7"/> |
||
Uudemman vuonna |
Uudemman vuonna 1604 käytössä olleen listan mukaan laivojen luokittelussa oli jo ammattimaisempi ote, jossa alukset luokiteltiin niiden [[Vetoisuus|vetoisuuden]] eli niiden rungon tilavuutta kuvaavan luvun mukaan. <ref name="Corbett411">Corbett s.411, 1700-1800-luvun merihistorioitsija John Charnockin mukaan</ref> Vuodelta 1612 olevassa merkinnässä luokkaa ''great ships'' ei mainita, vaan se on sama kuin '''middling ships''', jättäen niiden '''small ships'''ien väliin noin 300 tonnin raon. <ref name="HISTO_4-7"/> |
||
* '''''shipps royal''''' - 1200 – 800 tonnia |
* '''''shipps royal''''' - 1200 – 800 tonnia '''*''' |
||
* ''''' |
* '''''great ships''''' - 800 – 600 tonnia |
||
* ''''' |
* '''''middling ships''''' - 600 – 450 tonnia |
||
* '''''small ships''''' - 400 - 350 tonnia |
|||
* '''''pinnaces''''' - 250 – 80 tonnia |
* '''''pinnaces''''' - 250 – 80 tonnia |
||
Huom. Tonni ei tässä yhteydessä tarkoita [[rekisteritonni]]a, vaan [[Pitkä tonni|pitkää tonnia]], joka vastaa 1016 [[kilogramma]]a tai 35 [[kuutiojalka]]a eli 0,99108963 [[kuutiometri]]ä suolavettä, jonka tiheys on 1,025 [[gramma]]a/[[ml]]. |
'''*''' Huom. Tonni ei tässä yhteydessä tarkoita [[rekisteritonni]]a, vaan [[Pitkä tonni|pitkää tonnia]], joka vastaa 1016 [[kilogramma]]a tai 35 [[kuutiojalka]]a eli 0,99108963 [[kuutiometri]]ä suolavettä, jonka tiheys on 1,025 [[gramma]]a/[[ml]]. |
||
== Napoleonin sotien aikana== |
== Napoleonin sotien aikana== |
||
| Rivi 129: | Rivi 130: | ||
* {{kirjaviite|Tekijä=Jack Sweetman|Nimeke=The great admirals: command at sea, 1587-1945|Vuosi=1997|Julkaisija=Naval Institute Press|Tunniste=ISBN 087021229X}} |
* {{kirjaviite|Tekijä=Jack Sweetman|Nimeke=The great admirals: command at sea, 1587-1945|Vuosi=1997|Julkaisija=Naval Institute Press|Tunniste=ISBN 087021229X}} |
||
* {{kirjaviite|Tekijä=Angus Konstam, Tony Bryan|Nimeke=British Napoleonic Ship-of-the-Line|Vuosi=2001|Julkaisija=Osprey Publishing|Tunniste=ISBN 184176308X}} |
* {{kirjaviite|Tekijä=Angus Konstam, Tony Bryan|Nimeke=British Napoleonic Ship-of-the-Line|Vuosi=2001|Julkaisija=Osprey Publishing|Tunniste=ISBN 184176308X}} |
||
* {{kirjaviite|Tekijä=Julian Stafford Corbett|Nimeke=The successors of Drake|Vuosi=1968|Julkaisija=Ayer Publishing|Tunniste=ISBN 0833706624}} |
|||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 8. elokuuta 2009 kello 01.42
Kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmä ja sen edeltäjät olivat järjestelmiä, joilla luokiteltiin Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien käytössä olevat sotalaivat 1600-luvun alusta 1800-luvun puoleen väliin saakka.
Käytännöksi vuoden 1618 aikoihin otettu luokitusjärjestelmä kuitenkin muuttui jatkuvasti, kun siihen sovellettiin eri kriteerejä. Aluksi luokitellut alukset jaettiin neljään luokkaan ja myöhemmin kuuteen. Kriteerejä olivat mm. niiden täysmiehistön, tykkimiehistö, tykkien luku ja paino. Luokittelulla ei ollut juuri käytännön taktista merkitystä, mutta se saattoi vaikuttaa ajasta ja järjestelmästä riippuen esimerkiksi alusten kapteenien ja upseerien palkkaluokkiin. [1]
Varhaiset luokitukset
Vuonna 1546 julkaistuun Mr. Derrick's Appendixiin kopioitu luettelo on ensimmäisiä kuninkaallisen laivaston luokittelusta kertovia listauksia. Tuolloin toiseksi viimeistä vuottaan eläneen kuninkaan Henrikin 58 aluksen laivasto luokiteltiin alusten tyyppien mukaan: [2]
- shyppes - laivat, jotka määriteltiin "suuriksi ontoiksi rakennuksiksi, joiden tarkoitus oli kulkea merellä purjeiden avulla".[2] Näihin kuuluivat mm. suuret kolmi-nelimastoiset karakit, kuten Mary Rose ja Henry Grace à Dieu.
- galleasses - kaljaasit, pitkät, kapeat ja matalapohjaiset kaleerialukset, joissa oli myös yksi masto ja purje [2]
- pynnaces - pienet pinassi-laivat, jotka kulkivat vielä tuohon aikaan todennäköisesti soutamalla. Niissä saattoi olla masto, joskin se ei ollut kiinteä. [2]
- roo-baerges - soutamalla liikutetut matalapohjaiset alukset, "row-barge". [2]
Uudemman vuonna 1604 käytössä olleen listan mukaan laivojen luokittelussa oli jo ammattimaisempi ote, jossa alukset luokiteltiin niiden vetoisuuden eli niiden rungon tilavuutta kuvaavan luvun mukaan. [3] Vuodelta 1612 olevassa merkinnässä luokkaa great ships ei mainita, vaan se on sama kuin middling ships, jättäen niiden small shipsien väliin noin 300 tonnin raon. [2]
- shipps royal - 1200 – 800 tonnia *
- great ships - 800 – 600 tonnia
- middling ships - 600 – 450 tonnia
- small ships - 400 - 350 tonnia
- pinnaces - 250 – 80 tonnia
* Huom. Tonni ei tässä yhteydessä tarkoita rekisteritonnia, vaan pitkää tonnia, joka vastaa 1016 kilogrammaa tai 35 kuutiojalkaa eli 0,99108963 kuutiometriä suolavettä, jonka tiheys on 1,025 grammaa/ml.
Napoleonin sotien aikana
| Tyyppi | Luokka | Tykkiluku | Tykkikansia | Miehiä | Arvioitu tonnisto * | Pituus jalkoina | Palveluksessa 1794 | Palveluksessa 1814 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Linjalaivat | Ensimmäinen | 100 tai enemmän | 3 | 750 - 875 | 2 100 - 2 750 | 178 - 205 | 5 | 7 |
| Toinen | 80 - 98 | 3 | 650 - 750 | 1 900 - 2 150 | 178 - 185 | 9 | 5 | |
| Kolmas | 64 - 80 | 2 | 500 - 650 | 1,750 | 71 | 87 | ||
| Neljäs | 48 - 60 | 2 | 320 - 420 | n. 1,000 | 8 | 8 | ||
| Fregatit | Viides | 32 - 44 | 1 tai 2 | 200 - 300 | 700 - 1,450 | 78 | 123 | |
| Kuudes | 20 - 28 | 1 | 140 - 200 | 450 - 550 | 32 | 25 | ||
| Sluupit [5] | Luokattomat | 16 - 18 | 1 | 90 - 125 | 380 | 76 | 360 | |
| Tykki-prikit ja kutterit | 6 - 14 | 1 | 5 - 25 | alle 220 |
* pitkinä tonneina, ks. kappale "varhaiset luokitukset".
Vuoden 1816 ohjesäännön mukainen luokitus
Valtiomiehen vuosikirjan 1865 mukaan vuonna 1816 käyttöön otetun ohjesäännön mukainen luokitus:[6]
- ensimmäinen luokka - kaikki laivat, joissa on kolme tykkikantta ja ainakin 100 tykkiä
- toinen luokka - kaikki kaksikantiset laivat, joissa on ainakin 80 tykkiä ja 700 miehen täysmiehistö. Luokkaan luettiin myös yksi kuningattaren jahdeista
- kolmas luokka - kaikki laivat, joissa on 70–80 tykkiä ja 600–700 miehen täysmiehistö. Luokkaan luettiin lisäksi loput kuningattaren jahdeista sekä ne amiraalien tai kapteenien lippujen ja tunnusten alla kulkevat alukset, joiden tehtävänä oli valvoa Britannian telakoita.
- neljäs luokka - kaikki laivat, joissa on 50–70 tykkiä ja 400–600 miehen täysmiehistö
- viides luokka - kaikki laivat, joissa on 36–50 tykkiä ja 250–400 miehen täysmiehistö
- kuudes luokka - kaikki laivat, joissa on 24–36 tykkiä ja alle 250 miehen täysmiehistö
Lähteet
- William James, Frederick Chamier: The Naval History of Great Britain, from the declaration of war by France in 1793, to the accession of George IV. R. Bentley, 1860.
- Frederick Martin, Sir John Scott Keltie, Isaac Parker Anderson Renwick, Mortimer Epstein, Sigfrid Henry Steinberg, John Paxton: The Statesman's year-book. Palgrave, 1865.
- Jack Sweetman: The great admirals: command at sea, 1587-1945. Naval Institute Press, 1997. ISBN 087021229X.
- Angus Konstam, Tony Bryan: British Napoleonic Ship-of-the-Line. Osprey Publishing, 2001. ISBN 184176308X.
- Julian Stafford Corbett: The successors of Drake. Ayer Publishing, 1968. ISBN 0833706624.
Viitteet
- ↑ Sweetman 1997: s. 7-11
- ↑ a b c d e f James, Chamier 1860: s.4-7
- ↑ Corbett s.411, 1700-1800-luvun merihistorioitsija John Charnockin mukaan
- ↑ Konstam, Bryan 2001: s.4-9, taulukko 1-3. luokat tästä lähteestä, lukuunottamatta palvelusvuosikappaleita.
- ↑ Sloop-of-War
- ↑ The Statesman's year-book, 1865: s. 244