Ero sivun ”Ranskan koripallomaajoukkue” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
| fiba-alue = [[Eurooppa]] |
| fiba-alue = [[Eurooppa]] |
||
| kansallinen_liitto = [[Ranskan koripalloliitto]] |
| kansallinen_liitto = [[Ranskan koripalloliitto]] |
||
| valmentaja = [[ |
| valmentaja = [[Vincent Collet]] |
||
| lempinimi = |
| lempinimi = |
||
| esiintymiset_olympialaisissa = 6 |
| esiintymiset_olympialaisissa = 6 |
||
Versio 2. elokuuta 2009 kello 21.03
| Ranska | |||
|---|---|---|---|
[[Tiedosto: |200px|]] |
|||
| Valmentaja | Vincent Collet | ||
| Fiba-ranking | 17. [1] | ||
| Liittyi Fibaan | 1933 | ||
| fiba-alue | Eurooppa | ||
| Kansallinen liitto | Ranskan koripalloliitto | ||
|
|||
| Olympialaiset | |||
| Esiintymiset | 6 | ||
| Mitalit | hopeaa: 1948, 2000 | ||
| Maailmanmestaruuskilpailut | |||
| Esiintymiset | 5 | ||
| Mitalit | ei | ||
| Euroopan-mestaruuskilpailut | |||
| Mitalit |
hopeaa: 1949 pronssia: 1937, 1951, 1953, 1959, 2005 |
||
Ranskan koripallomaajoukkue edustaa Ranskaa koripallon maajoukkuekilpailuissa. Se on saavuttanut kaksi olympiamitalia ja kuusi EM-mitalia.
Historia
Ensimmäisen arvokisamitalinsa Ranska sai vuoden 1937 EM-kisoissa, kun se välierässä hävisi Italialle 32–36, mutta pronssiottelussa voitti Puolan 27–24. Lontoon 1948 olympialaisissa Ranska saavutti hopeaa. Se voitti välierässä Brasilian 43–33, mutta hävisi finaalissa Yhdysvalloille 21–65. Ranskan hopeajoukkueessa pelasivat André Barrais, Michel Bonnevie, André Buffière, René Chocat, René Dérency, Maurice Desaymonnet, André Even, Maurice Girardot, Fernand Guillou, Raymond Offner, Jacques Perrier, Yvan Quénin, Lucien Rebuffic ja Pierre Thiolon.[2]
Vuoden 1949 EM-kisoissa Ranska sai hopeaa hävittyään vain Egyptille. Lajin ensimmäisissä MM-kisoissa Argentiinassa 1950 se sijoittui kuudenneksi. Helsingin 1952 olympialaisissa joukkue sijoittui kahdeksanneksi, Brasiliassa pelatuissa MM-kisoissa 1954 neljänneksi ja Melbournen 1956 olympialaisissa neljänneksi. EM-pronssia joukkue sai vuosina 1951, 1953 ja 1959. Vielä Rooman 1960 olympialaisissa Ranska sijoittui kymmenenneksi ja vuonna 1963 Brasilian MM-kisoissa viidenneksi, mutta sitten se putosi pitkäksi aikaa maailman terävimmältä huipulta.
Los Angelesin 1984 boikottiolympialaisissa Ranska sijoittui 11:nneksi ja Espanjan MM-kisoissa 1986 13:nneksi, mutta sitten joukkueelle koitti yli kymmenen vuoden ajanjakso, jolloin se ei päässyt mukaan maailmanlaajuisiin arvokisoihin.
Olympialaiset 2000
Sydneyn 2000 olympialaisissa Ranska jäi alkulohkossaan neljänneksi, kun se voitti vain Uuden-Seelannin 76–50 ja Kiinan 82–70, mutta hävisi Liettualle 63–81, Italialle 57–67 ja Yhdysvalloille 94–106. Puolivälierässä Ranska voitti Kanadan 68–63 ja välierässä Australian 76–52. Finaalin voitti Yhdysvallat pistein 75–85, mutta Ranska sai hopeaa. Joukkueessa pelasivat Moustapha Sonko, Laurent Sciarra, Antoine Rigaudeau, Laurent Foirest, Yann Bonato, Makan Dioumassi, Stephane Risacher, Thierry Gadou, Cyril Julian, Henry Crawford Palmer, Jim Bilba ja Frédéric Weis.
EM-kisat 2005
Ranska ei selviytynyt MM-kisoihin 2002 eikä Ateenan 2004 olympialaisiin, mutta Serbia ja Montenegrossa 2005 pelatuissa EM-kisoissa se palasi mitalikantaan. Alkulohkossa se voitti vain Bosnia ja Hertsegovinan 79–62, mutta hävisi Kreikalle 50–64 ja Slovenialle 58–68. Neljännesvälierissä Ranska yllättäen voitti isäntämaa Serbia ja Montenegron 74–71 ja puolivälierissä Liettuan 63–47. Välierässä Kreikka oli niukasti parempi pistein 66–67, mutta pronssiottelussa Ranska voitti Espanjan 98–68. Ranskan joukkueessa pelasivat Tony Parker, Antoine Rigaudeau, Mickael Pietrus, Boris Diaw, Frédéric Weis, Frédéric Fauthoux, Mickaël Gelabale, Sanya Giffa, Florent Pietrus, Cyril Julian, Jérôme Schmitt ja Mamoutou Diarra. Joukkuetta valmensi Claude Bergeaud.
MM-kisat 2006
Japanin MM-kisoissa 2006 Ranska sijoittui viidenneksi. Alkulohkossa se hävisi Argentiinalle 70–80 ja Libanonille 73–74, mutta voitti Serbia ja Montenegron 65–61, Nigerian 64–53 ja Venezuelan 81–61 ja sijoittui lohkossa toiseksi. Neljännesvälierissä se voitti Angolan 68–62, mutta hävisi puolivälierissä Kreikalle 56–73. Sijoitusotteluissa Ranska voitti Saksan 75–73 ja Turkin 64–56.
EM-kisat 2007
Espanjassa pelattavissa EM-kisoissa 2007 Ranska voitti alkulohkossa Puolan 74–66 ja Italian 69–62, mutta hävisi Slovenialle 66–67. Jatkolohkossa Ranska voitti Saksan 78–66, hävisi Liettualle 73–88 ja voitti Turkin 85–64. Puolivälierissä se hävisi Venäjälle 71–75 sekä sijoitusotteluissa Kroatialle 69–86 ja Slovenialle 74–88. Täten Ranskan lopullinen sijoitus oli kahdeksas.
Claude Bergeaud'n valmentaman Ranskan joukkueen paras pistemies oli Tony Parker, joka teki 20,1 pistettä ottelua kohden ja oli koko kisojen pistetilastossa toinen. Hän oli myös Ranskan paras syöttäjä kerättyään 2,8 koriin johtanutta syöttöä ottelua kohden. Joukkueen paras levypallojen saalistaja oli Boris Diaw, jonka ottelukohtainen lukema oli 5,8 levypalloa.
Viitteet
- ↑ http://www.fiba.com/pages/eng/fc/even/rank/p/rankMen.html
- ↑ Kamper, Erich: Lexikon der 14 000 Olympioniken, s. 587. Leykam-Verlag, 1983. ISBN 3-7011-7144-0.
Alankomaat | Albania | Andorra | Armenia | Azerbaidžan | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Englanti | Espanja | Georgia | Irlanti | Islanti | Israel | Italia | Itävalta | Kreikka | Kroatia | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Malta | Moldova | Montenegro | Norja | Pohjois-Irlanti | Pohjois-Makedonia | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | San Marino | Skotlanti | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Turkki | Ukraina | Unkari | Wales | Valko-Venäjä | Venäjä | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta
Entisiä joukkueita: DDR | Jugoslavia | Neuvostoliitto | Tšekkoslovakia