Ero sivun ”Oulun lentokonekaappaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p typo |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Lamminparras pakotti koneen lentämään Helsinkiin, jossa vapautettiin suurin osa matkustajista. Sen jälkeen kaappaaja käski koneen lentää takaisin Ouluun. |
Lamminparras pakotti koneen lentämään Helsinkiin, jossa vapautettiin suurin osa matkustajista. Sen jälkeen kaappaaja käski koneen lentää takaisin Ouluun. |
||
Oulussa Lamminpartaaseen saatiin yhteys, ja koneeseen nousi puolueeton lakimies [[tuomari]] [[Juhani Vatanen]]. Kaappaaja vaati saada yhteyden kahteen [[Helsingin sanomat|Helsingin Sanomien]] [[toimittaja]]an, [[Martti Heikkinen|Martti Heikkiseen]] ja [[Seppo Kievari]] |
Oulussa Lamminpartaaseen saatiin yhteys, ja koneeseen nousi puolueeton lakimies [[tuomari]] [[Juhani Vatanen]]. Kaappaaja vaati saada yhteyden kahteen [[Helsingin sanomat|Helsingin Sanomien]] [[toimittaja]]an, [[Martti Heikkinen|Martti Heikkiseen]] ja [[Seppo Kievari]]in. Heidät hän halusi tavata [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]lla. Kaappaaja vaati 500 000 [[Suomen markka|markkaa]], josta osan hän vaati toimitettavaksi [[Kaunialan sotavammasairaala]]lle, osan [[SOS-lapsikylä]]lle ja osan perheelleen Ouluun. Pankkien avustuksella rahat saatiin nopeasti kokoon. |
||
Jätettyään rahat vaimolleen, kaappaja pakotti koneen vielä Helsinkiin, johon kone laskeutui klo 00.33 Siellä Lamminparras vastaanotti vielä 150 000 markan lunnaat. Samaan aikaan toimittaja Kievari sopi kaappaajan kanssa uudesta rahasummasta. 105 000 Suomen markkaa maksettiin Kievarille. Kaappaaja lupasi vapauttaa panttivangit lukuun ottamatta Vatasta. |
Jätettyään rahat vaimolleen, kaappaja pakotti koneen vielä Helsinkiin, johon kone laskeutui klo 00.33 Siellä Lamminparras vastaanotti vielä 150 000 markan lunnaat. Samaan aikaan toimittaja Kievari sopi kaappaajan kanssa uudesta rahasummasta. 105 000 Suomen markkaa maksettiin Kievarille. Kaappaaja lupasi vapauttaa panttivangit lukuun ottamatta Vatasta. |
||
Versio 1. elokuuta 2009 kello 19.25
| Oulun lentokonekaappaus | |
|---|---|
| [[Tiedosto:|250px|]] | |
| Yhteenveto | |
| Lentokone |
Oulun lentokonekaappaus tapahtui 30. syyskuuta vuonna 1978 kun Finnairin Caravelle-lentokone kaapattiin kotimaan lennolla 405 Oulusta Helsinkiin.[1] Kaappaaja Aarno Lamminparras (s. 1941, Sodankylä) oli tekohetkellä 37-vuotias entinen urakoitsija, jonka omistama vientiyhtiö oli juuri tehnyt konkurssin.
Koneessa oli viisi miehistön jäsentä ja 44 matkustajaa, joihin kuuluivat myös Lapista esiintymismatkalta palaava säveltäjä Aarno Raninen ja laulaja Monica Aspelund.
Matkan aikana alkoholia nauttinut Lamminparras pyysi lentoemäntä Merja Ervastilta lupaa päästä ohjaamoon, ja kapteeni Tauno Rajakangas suostui pyyntöön. Ohjaamossa Lamminparras pakotti koneen hallintaansa käsiaseella uhaten ja lukitsi ohjaamon oven.
Lamminparras pakotti koneen lentämään Helsinkiin, jossa vapautettiin suurin osa matkustajista. Sen jälkeen kaappaaja käski koneen lentää takaisin Ouluun.
Oulussa Lamminpartaaseen saatiin yhteys, ja koneeseen nousi puolueeton lakimies tuomari Juhani Vatanen. Kaappaaja vaati saada yhteyden kahteen Helsingin Sanomien toimittajaan, Martti Heikkiseen ja Seppo Kievariin. Heidät hän halusi tavata Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kaappaaja vaati 500 000 markkaa, josta osan hän vaati toimitettavaksi Kaunialan sotavammasairaalalle, osan SOS-lapsikylälle ja osan perheelleen Ouluun. Pankkien avustuksella rahat saatiin nopeasti kokoon.
Jätettyään rahat vaimolleen, kaappaja pakotti koneen vielä Helsinkiin, johon kone laskeutui klo 00.33 Siellä Lamminparras vastaanotti vielä 150 000 markan lunnaat. Samaan aikaan toimittaja Kievari sopi kaappaajan kanssa uudesta rahasummasta. 105 000 Suomen markkaa maksettiin Kievarille. Kaappaaja lupasi vapauttaa panttivangit lukuun ottamatta Vatasta.
02.20 Caravelle nousi jälleen ilmaan suuntanaan tällä kertaa Amsterdam, jonne kone saapui 1. lokakuuta klo 04.45 aamulla. Kaappari määräsi koneen taas ilmaan 5.15 suuntanaan Tukholma. Suunnitelmaa muutettiin, ja kone laskeutuikin Helsinkiin klo 7.37, jossa kaappaajalle luovutettiin jälleen 100 000 markkaa. Sitä ennen hän oli luvannut poliisiradion kautta antautuvansa seuraavana päivänä, mikäli saisi viettää vuorokauden perheensä kanssa kotonaan Oulussa.
Kone nousi Helsingistä hiukan yli klo 8.00 suuntanaan alkuperäinen määränpää Oulu. Kaappaaja vaati autoa ja kuljettajaa lentokentälle. Kaappaaja määräsi kapteenin ja perämies Lasse Peltosen kehottamaan matkustajia valmistautumaan pakkolaskuun.
Kun kone laskeutui Oulun lentoasemalle, miehistö oli ollut koneessa yhteensä 20 tuntia. Kaappaaja matkusti kentältä suoraan kotiinsa - hän oli kuitenkin suostunut antautumaan heti seuraavana päivänä. Poliisi suoritti Lamminpartaan pidätyksen silti jo samana päivänä klo 16.45. Hänet siirrettiin Oulusta keskusrikospoliisin säilöön Helsingin Ratakadulle odottamaan oikeuskäsittelyä.
Mielentilatutkimuksen mukaan Lamminparras oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen. Tapahtumasarjan motiiveista ei ole varmuutta, mutta teon taustalla lienee epäonnisia liiketoimia ja mielenterveysongelmia.
9. huhtikuuta 1979 Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Lamminpartaan seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksi kuukaudeksi vankeuteen täyttä ymmärrystä vailla tehdystä kaappauksesta. Hän joutui maksamaan korvauksia lentokoneen matkustajille, Finnairille, Ilmailuhallitukselle ja Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle.
Lähteet
- Pohjolan poliisi kertoo 1980 (Artikkeli: Kun Finnairin Super Caravelle kaapattiin)
- Finnairin lentokoneen kaappaus – YLEn elävä arkisto
Viitteet
- ↑ Markkola, Matti: Tämä kone on kaapattu 19.09.2008. Ylioppilaslehti. Viitattu 28.1.2009.