Burgundit

Burgundit olivat itägermaaneihin kuuluva kansa, joka on saattanut alun perin olla kotoisin Skandinaviasta. He ilmestyivät 200-luvulla frankkien ja alemannien asuttamille alueille. Vuonna 406 burgundit tunkeutuivat vandaalien ja alaanien jäljessä Galliaan, jonne he perustivat ensimmäisen valtakuntansa.

Rooma koki burgundit uhkaksi ja onnistui yllyttämään hunnit burgundien kimppuun. Hunnit hävittivätkin burgundien valtakunnan. Nämä tapahtumat innoittivat sittemmin Nibelungein laulun sepittäjiä.

Roomalainen sotapäällikkö Aëtius antoi 440-luvulla burgundeille luvan asettua Rhônen yläjuoksulle. Burgundit myös olivat Aëtiuksen liittolaisina Katalaunisten kenttäin taistelussa.

Länsi-Rooman heikentyessä burgundit laajensivat alueitaan, ja ottivat pääkaupungikseen Lyonin. Vuonna 500 saalilaiset frankit hyökkäsivät kuninkaansa Klodvigin johdolla burgundien valtakuntaan. Seuraavina vuosikymmeninä frankit hyökkäilivät toistuvasti burgundien kimppuun. Lopullisen tappion burgundit kärsivät 534 ja heidän valtakuntansa liitettiin frankkien valtakuntaan.

Burgundit antoivat nimen myöhemmälle Burgundin herttuakunnalle ja alueelle.