Ero sivun ”Devalvaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: hu:Leértékelés |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Devalvaatio''' tarkoittaa kotimaan [[raha]]n arvon tarkoituksellista |
'''Devalvaatio''' tarkoittaa kotimaan [[raha]]n arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin [[valuutta|valuuttoihin]]. Devalvointia käytetään [[rahapolitiikka|rahapolitiikan]] keinona maan teollisuuden ja viennin [[kilpailukyky|kilpailukyvyn]] parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat. Maahan tuotujen tuotteiden hinnat puolestaan nousevat. Vientiteollisuus siis hyötyy devalvaatiosta. Maan kauppatase paranee devalvaation seurauksena, jos viennin ja tuonnin hintajoustojen summan arvo on yli yksi. |
||
Aiemmin devalvointia käytettiin Suomessa yleisesti. Kun [[Suomen markka|Suomen markan]] arvo muutamana vuotena [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] |
Aiemmin devalvointia käytettiin Suomessa yleisesti. Kun [[Suomen markka|Suomen markan]] arvo muutamana vuotena [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] heikkeni noin kymmenesosaan entisestään, markka devalvoitiin vuosina 1945-47 useita kertoja. Myöhemmin suoritettiin yli 30 prosentin devalvaatio vuosina [[1957]] ja [[1967]]. Vuosina [[1977]]-[[1978]] markka devalvoitiin kolme kertaa vajaan vuoden kuluessa, mutta vain 5-8 prosenttia kerrallaan, samoin myöhemminkin vuonna [[1982]]. [[Euro]]on liittymisen jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä mahdollisuus devalvointiin poistui jo syksyllä [[1992]], jolloin [[Suomen markka|markka]] päästettiin lopullisesti kellumaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://web.archive.org/web/20040512153926/http://www.bof.fi/fin/1_suomen_pankki/1.8_puheet/1.8.1_SPpuheet/2001/20011015salohistop.pdf | Nimeke =Euroopan rahaliitto ja Suomi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =13.10.2001 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Pankki | Viitattu =17.1.2008 | Kieli =}}</ref> |
||
Devalvointi äkillisenä toimenpiteenä kuuluu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään, jossa sillä pyrittiin poistamaan valuutan arvonnousun aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Nykyään valuuttakurssien ollessa pääosin kelluvia, tällaista nopeaa devalvointia ei voida tehdä. Esimerkiksi euroa ei voida devalvoida samalla tavalla kuin Suomen markkaa 1980-luvulla. Nykyään valuutan arvoa voidaan heikentää [[rahavaranto]]a liiallisesti kasvattamalla, mikä johtaa [[inflaatio]]on ja vähittäiseen rahan arvon heikkenemiseen. |
|||
Ennen Suomen markan päästämistä kellumaan, Suomen talouden suurena ongelmana oli ns. inflaatio–deflaatio-kierre. |
|||
Devalvoinnin vastakohta on [[revalvaatio|revalvointi]]. |
Devalvoinnin vastakohta on [[revalvaatio|revalvointi]]. |
||
Versio 14. heinäkuuta 2009 kello 20.24
Devalvaatio tarkoittaa kotimaan rahan arvon tarkoituksellista heikentämistä suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin. Devalvointia käytetään rahapolitiikan keinona maan teollisuuden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo heikkenee, maan vientituotteet suhteellisesti halpenevat. Maahan tuotujen tuotteiden hinnat puolestaan nousevat. Vientiteollisuus siis hyötyy devalvaatiosta. Maan kauppatase paranee devalvaation seurauksena, jos viennin ja tuonnin hintajoustojen summan arvo on yli yksi.
Aiemmin devalvointia käytettiin Suomessa yleisesti. Kun Suomen markan arvo muutamana vuotena toisen maailmansodan heikkeni noin kymmenesosaan entisestään, markka devalvoitiin vuosina 1945-47 useita kertoja. Myöhemmin suoritettiin yli 30 prosentin devalvaatio vuosina 1957 ja 1967. Vuosina 1977-1978 markka devalvoitiin kolme kertaa vajaan vuoden kuluessa, mutta vain 5-8 prosenttia kerrallaan, samoin myöhemminkin vuonna 1982. Euroon liittymisen jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä mahdollisuus devalvointiin poistui jo syksyllä 1992, jolloin markka päästettiin lopullisesti kellumaan.[1]
Devalvointi äkillisenä toimenpiteenä kuuluu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään, jossa sillä pyrittiin poistamaan valuutan arvonnousun aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Nykyään valuuttakurssien ollessa pääosin kelluvia, tällaista nopeaa devalvointia ei voida tehdä. Esimerkiksi euroa ei voida devalvoida samalla tavalla kuin Suomen markkaa 1980-luvulla. Nykyään valuutan arvoa voidaan heikentää rahavarantoa liiallisesti kasvattamalla, mikä johtaa inflaatioon ja vähittäiseen rahan arvon heikkenemiseen.
Ennen Suomen markan päästämistä kellumaan, Suomen talouden suurena ongelmana oli ns. inflaatio–deflaatio-kierre.
Devalvoinnin vastakohta on revalvointi.
Lähteet
- ↑ Euroopan rahaliitto ja Suomi 13.10.2001. Suomen Pankki. Viitattu 17.1.2008.