Ero sivun ”Aleksanterin kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p turha |
p *{{Rakennusperintörekisteri|}} |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{commons|Category:Tampere Alexander Church|Aleksanterin kirkko}} |
{{commons|Category:Tampere Alexander Church|Aleksanterin kirkko}} |
||
*{{Rakennusperintörekisteri|200600}} |
|||
*http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkot/aleksanteri |
*http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkot/aleksanteri |
||
{{coor title dms|61|29|50|N|23|44|57|E|region:FI-LS_type:landmark}} |
{{coor title dms|61|29|50|N|23|44|57|E|region:FI-LS_type:landmark}} |
||
[[Luokka:Suomen kivikirkot]] |
|||
[[Luokka:Tampereen nähtävyydet]] |
[[Luokka:Tampereen nähtävyydet]] |
||
[[Luokka:Tampereen kirkkorakennukset|Aleksanterinkirkko]] |
[[Luokka:Tampereen kirkkorakennukset|Aleksanterinkirkko]] |
||
Versio 10. heinäkuuta 2009 kello 23.10
Aleksanterin kirkko Tampereella eli Pyynikin seurakunnan kirkko rakennettiin peittämättömästä tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Kirkon suunnitteli arkkitehti Theodor Decker. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan.
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka Messukylän seurakuntaan. Seurakunnan pääkirkkona toimi Messukylän vanha harmaakivikirkko. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta Suomen senaatti hylkäsi esityksen. Turun tuomiokapituli hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla "virastaan eronneita" eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut Josef Grönberg eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.[1]
Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan jotka ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää uusgoottilaista tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.
Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Tulipalo tuhosi kirkon lähes kokonaan 1937, kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa 1938.
Kirkossa on istumapaikkoja 1430. Kirkossa on 56+3-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan rakentamat sähköpneumaattiset urut vuodelta 1939. Kirkossa olevan alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1883 ja se on nimeltään Kristuksen kirkastus.
Kirkossa järjestetään noin kerran kuukaudessa Tuomas-messu; Aleksanterin kirkko on Tampereen ainoa kirkko, jossa tämä messu järjestetään.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
- Aleksanterin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkot/aleksanteri