Ero sivun ”Luoti (ampumatarvike)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lähdepyyntö
Argus (keskustelu | muokkaukset)
luokka
Rivi 10: Rivi 10:




[[Luokka:Ammukset ja ampumatarvikkeet]]
[[Luokka:Ampumatarvikkeet]]
[[Luokka:Asetekniikka]]
[[Luokka:Asetekniikka]]



Versio 9. heinäkuuta 2009 kello 09.19

Tämä artikkeli käsittelee ammuksen osaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Patruunan rakenne: 1. Luoti 2. Hylsy 3. Ruuti 4. Hylsyn kanta 5. Nalli

Luodilla tarkoitetaan yleensä pienikaliiperisen, yleensä alle 20 mm:n, aseen ammuksen eli patruunan osaa, joka ammutaan maaliin. Metsästysaseiden luodit koostuvat yleensä messinkiseoksisesta vaipasta ja lyijysydämestä. Vaippa voi olla myös pehmeää terästä ja sydän jotain muuta metallia kuin lyijyä. Luodit voivat olla myös kokonaan lyijystä tai muusta metallista valmistettuja. Nykyään ison riistan metsästyksessä suositaan kokokuparisia luoteja materiaalin sopivan pehmeyden (ei vaurioita aseen piippua) ja sitkeyden (muuttaa osuessaan muotoaan mutta ei sirpaloidu) vuoksi.

Luodin on oltava halkaisijaltaan aseen piippuun sopiva. Jos luoti on liian pieni ruutikaasuista suuri osa puhaltuu luodin ohitse ja jos luoti on liian ahdas se voi kuluttaa piippua merkittävästi (luodin materiaalista riippuen). On olemassa myös ns. alikaliiperiluoteja joissa patruunan normaalin luodin paikalla on vastaavan kokoinen muoviholkki/luoti -yhdistelmä. Yhdistelmän keveyden (verrattuna normaaliin luotiin) vuoksi sen lähtönopeutta on usein kasvatettu huomattavasti tavanomaisesta. Muoviholkissa on hammastuksen varassa kiinni halkaisijaltaan pienempi luoti. Laukaisun jälkeen piipun ulkopuolella muoviholkki irtoaa hidastuen ilmanvastuksen vuoksi luodista ja putoaa muutaman kymmenen metrin päähän. Luoti jatkaa normaalilla lentoradallaan eteenpäin. Alikaliiperiluotiin ei jää rihloista jälkiä toisin kuin normaaliin luotiin.

Luodeissa voidaan käyttää lisäksi myös esimerkiksi fosforia, jota käytetään esimerkiksi valojuovaluodeissa tai sytytysluotien sydämenä. Valojuovaluodissa palava massa on luodin peräpäässä ja se syttyy laukaisun aikana palavista ruutikaasuista. Luodin lentonopeuden (normaalisti 450–1100 m/s) vuoksi ihmissilmä ei havaitse valojuovaluotia yksittäisenä lentävänä valopisteenä vaan luodin perässä palava massa näyttää piirtävän valojuovan lentoradalleen. Valojuovaluoteja käytetään yleensä konetuliaseissa niiden tulen suuntaamisen apuna. Terässydämisiä nk. panssariluoteja käytetään niiden läpäisykyvyn vuoksi esimerkiksi kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Kumiluoti on kumista valmistettu luoti, joka on suunniteltu mm. poliisien käytettäväksi lamaannuttavassa, mutta ei tappavassa tarkoituksessa.

Luoteja myös pinnoitetaan eri materiaaleilla kitkan vähentämiseksi. Urheiluampujat käyttävät joskus molybdeenisulfidi-pulverilla käsiteltyjä luoteja vähentääkseen luodin kitkaa aseen piipussa. Tämä vähentää piipun kulumista ja mahdollistaa pienemmän vaihtelun luodin lähtönopeuksissa. Kun tarkoituksena on saada luodit lävistämään materiaalia mahdollisimman hyvin luodit pinnoitetaan esimerkiksi teflonilla tai luodin materiaalina käytetään kovametallia. Tällaiset luodit on tarkoitettu esimerkiksi poliisin erikoisryhmien käyttöön.lähde?