Ero sivun ”Epäorgaaninen kemia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: lmo:Chimica inurganica |
p Botti lisäsi: sl:Anorganska kemija |
||
Rivi 51: | Rivi 51: | ||
[[sq:Kimia inorganike]] |
[[sq:Kimia inorganike]] |
||
[[sk:Anorganická chémia]] |
[[sk:Anorganická chémia]] |
||
[[sl:Anorganska kemija]] |
|||
[[sr:Неорганска хемија]] |
[[sr:Неорганска хемија]] |
||
[[sh:Anorganska hemija]] |
[[sh:Anorganska hemija]] |
Versio 8. heinäkuuta 2009 kello 22.35
Epäorgaaninen kemia on yksi kemian osa-alueista. Se tutkii epäorgaanisten yhdisteiden kemiaa. Ogaaniset aineet sisältävät sekä hiiltä että vetyä, epäorgaaniset aineet voivat tällöin sisältää jompaa kumpaa. Esimerkiksi CH4 on orgaaninen aine, kun taas C02 on epäorgaaninen. Muita kemian osa-alueita ovat muun muassa orgaaninen kemia, analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia, biokemia, lääkeainekemia ja radiokemia. Sana "epäorgaaninen" tarkoittaa elotonta ja sana "orgaaninen" taas elollista.
Organometallikemia tutkii epäorgaanisten metallien kemiaa orgaanisten yhdisteiden läsnä ollessa.
Ryhmäteoria on epäorgaanisen kemian keskeinen teoria. Siinä epäorgaaniset yhdisteet jaetaan pisteryhmiin niiden symmetrian perusteella. Symmetrian perusteella on mahdollista päätellä yhdisteen kemiallisia ominaisuuksia. Ryhmäteorian avulla voidaan päätellä esimerkiksi vibraatio- ja rotaatiojuovien määrää tutkittavassa yhdisteessä.