Ero sivun ”Aarnikotka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Commons -> commonscat
p kh Voikko, nbsp
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Griffin.png|thumb|180px|Heraldinen aarnikotka]]
[[Kuva:Griffin.png|thumb|180px|Heraldinen aarnikotka]]
'''Aarnikotka''', '''vaakalintu''' tai '''griippi''' (kreikaksi ''γρυψ'') on [[taruolento]], jolla on [[kotkat|kotkan]] [[pää]], [[siipi|siivet]] ja [[jalka|jalat]] etujalkoina, [[leijona]]n vartalo, takajalat ja häntä ja [[aasi|aasin]] [[korva]]t. Joskus sillä oli käärmeen pyrstö. Aarnikotkien uskottiin vartioivan [[kulta]]-aarretta. Tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan. Aarnikotkat rakensivat tarun mukaan pesänsä kullasta ja niiden [[muna]]t olivat arvokkaita [[jalokivi]]ä. Aarnikotkien olemassaoloa yritettiin uskotella todeksi näyttämällä [[ihminen|ihmisille]] suuria [[luu|luita]], jotka todellisuudessa olivat [[dinosaurukset|hirmuliskojen]] luita. Aarnikotkan ja hevosen harvinaista risteytystä kutsutaan [[hevoskotka]]ksi eli hippogryfiksi. Joissain taruissa aarnikotka söi jopa norsuja.
'''Aarnikotka''', '''vaakalintu''' tai '''griippi''' (kreikaksi ''γρυψ'') on [[taruolento]], jolla on [[kotkat|kotkan]] [[pää]], [[siipi|siivet]] ja [[jalka|jalat]] etujalkoina, [[leijona]]n vartalo, takajalat ja häntä ja [[aasi|aasin]] [[korva]]t. Joskus sillä oli käärmeen pyrstö. Aarnikotkien uskottiin vartioivan [[kulta]]-aarretta. Tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan. Aarnikotkat rakensivat tarun mukaan pesänsä kullasta ja niiden [[muna]]t olivat arvokkaita [[jalokivi]]ä. Aarnikotkien olemassaoloa yritettiin uskotella todeksi näyttämällä [[ihminen|ihmisille]] suuria [[luu|luita]], jotka todellisuudessa olivat [[dinosaurukset|hirmuliskojen]] luita. Aarnikotkan ja hevosen harvinaista risteytystä kutsutaan [[hevoskotka]]ksi eli hippogryfiksi. Joissain taruissa aarnikotka söi jopa norsuja.
Kreikkalaisten ja roomalaisten tarustoissa aarnikotkat joutuivat puolustamaan aarteitaan yksisilmäisiä arimaspialaisia vastaan. Arimaspialaiset olivat ratsumiehiä, ja aarnikotkat oppivat pian vihaamaan hevosia. Tästä lähtien aarnikotkat ovat aina tappaneet löytämänsä hevoset.
Kreikkalaisten ja roomalaisten tarustoissa aarnikotkat joutuivat puolustamaan aarteitaan yksisilmäisiä arimaspialaisia vastaan. Arimaspialaiset olivat ratsumiehiä, ja aarnikotkat oppivat pian vihaamaan hevosia. Tästä lähtien aarnikotkat ovat aina tappaneet löytämänsä hevoset. Useissa tarustoissa aarnikotkien poikaset kuitenkin kuvataan vanhempiaan hyväluontoisemmiksi. Griippien asuinalueen on oletettu ulottuneen aina [[Mustameri|Mustaltamereltä]] ja [[Egypti]]stä [[Lähi-itä|Lähi-idän]] kautta aina [[Itä-Aasia|Kaukoitään]] asti.
Useissa tarustoissa aarnikotkien poikaset kuitenkin kuvataan vanhempiaan hyväluontoisemmiksi.
Griippien asuinalueen on oletettu ulottuneen aina [[Mustameri|Mustaltamereltä]] ja [[Egypti]]stä [[Lähi-itä|Lähi-idän]] kautta aina [[Itä-Aasia|Kaukoitään]] asti.


== Historia ==
== Historia ==
Muinaiset [[persia|persialaiset]] käyttivät paljon aarnikotka-symboliikkaa patsaissa sekä arkkitehtuurissa jo 2 500 eaa. Vanhimmat aarnikotkien kuvat tunnetaan noin vuodelta 3 000 eaa. Egyptistä ja [[Mesopotamia]]sta. [[Keskiaika|Keskiajalla]] aarnikotka esiintyi usein taruissa ja [[heraldiikka|heraldiikassa]]. Heraldisella aarnikotkalla oli yleensä kotkan pää, eturaajat joissa kotkan kynnet, leijonan takaraajat sekä häntä. Heraldiikassa kuvattiin toisinaan vain aarnikotkan pää, joka erottui kotkan päästä korvien vuoksi. Aarnikotkia pidettiin hyvinä ja vahvoina vartijoina, joten niiden kuvia laitettiin mielellään hautoihin ja pyhiin esineisiin.
Muinaiset [[persia|persialaiset]] käyttivät paljon aarnikotka-symboliikkaa patsaissa sekä arkkitehtuurissa jo 2 500 eaa. Vanhimmat aarnikotkien kuvat tunnetaan noin vuodelta 3 000 eaa. Egyptistä ja [[Mesopotamia]]sta. [[Keskiaika|Keskiajalla]] aarnikotka esiintyi usein taruissa ja [[heraldiikka|heraldiikassa]]. Heraldisella aarnikotkalla oli yleensä kotkan pää, eturaajat joissa kotkan kynnet, leijonan takaraajat sekä häntä. Heraldiikassa kuvattiin toisinaan vain aarnikotkan pää, joka erottui kotkan päästä korvien vuoksi. Aarnikotkia pidettiin hyvinä ja vahvoina vartijoina, joten niiden kuvia laitettiin mielellään hautoihin ja pyhiin esineisiin.


Metsäyhtiö [[UPM-Kymmene]] käyttää logonaan vihreää aarnikotkaa.
Metsäyhtiö [[UPM-Kymmene]] käyttää logonaan vihreää aarnikotkaa.

Versio 8. heinäkuuta 2009 kello 13.19

Heraldinen aarnikotka

Aarnikotka, vaakalintu tai griippi (kreikaksi γρυψ) on taruolento, jolla on kotkan pää, siivet ja jalat etujalkoina, leijonan vartalo, takajalat ja häntä ja aasin korvat. Joskus sillä oli käärmeen pyrstö. Aarnikotkien uskottiin vartioivan kulta-aarretta. Tarinoiden mukaan aarnikotkat repisivät kappaleiksi varkaat, jotka yrittäisivät varastaa kullan. Aarnikotkat rakensivat tarun mukaan pesänsä kullasta ja niiden munat olivat arvokkaita jalokiviä. Aarnikotkien olemassaoloa yritettiin uskotella todeksi näyttämällä ihmisille suuria luita, jotka todellisuudessa olivat hirmuliskojen luita. Aarnikotkan ja hevosen harvinaista risteytystä kutsutaan hevoskotkaksi eli hippogryfiksi. Joissain taruissa aarnikotka söi jopa norsuja. Kreikkalaisten ja roomalaisten tarustoissa aarnikotkat joutuivat puolustamaan aarteitaan yksisilmäisiä arimaspialaisia vastaan. Arimaspialaiset olivat ratsumiehiä, ja aarnikotkat oppivat pian vihaamaan hevosia. Tästä lähtien aarnikotkat ovat aina tappaneet löytämänsä hevoset. Useissa tarustoissa aarnikotkien poikaset kuitenkin kuvataan vanhempiaan hyväluontoisemmiksi. Griippien asuinalueen on oletettu ulottuneen aina Mustaltamereltä ja Egyptistä Lähi-idän kautta aina Kaukoitään asti.

Historia

Muinaiset persialaiset käyttivät paljon aarnikotka-symboliikkaa patsaissa sekä arkkitehtuurissa jo 2 500 eaa. Vanhimmat aarnikotkien kuvat tunnetaan noin vuodelta 3 000 eaa. Egyptistä ja Mesopotamiasta. Keskiajalla aarnikotka esiintyi usein taruissa ja heraldiikassa. Heraldisella aarnikotkalla oli yleensä kotkan pää, eturaajat joissa kotkan kynnet, leijonan takaraajat sekä häntä. Heraldiikassa kuvattiin toisinaan vain aarnikotkan pää, joka erottui kotkan päästä korvien vuoksi. Aarnikotkia pidettiin hyvinä ja vahvoina vartijoina, joten niiden kuvia laitettiin mielellään hautoihin ja pyhiin esineisiin.

Metsäyhtiö UPM-Kymmene käyttää logonaan vihreää aarnikotkaa.

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta aarnikotka.
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.