Ero sivun ”Yli-ihminen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SieBot (keskustelu | muokkaukset)
155 348 muokkausta
p Botti lisäsi: tr:Üstinsan
p poistetaan tuplavälilyönnit
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Nietzsche1882.jpg|thumb|150px|right|[[Friedrich Nietzsche|Friedrich Wilhelm Nietzsche]] (1844–1900)]]
[[Kuva:Nietzsche1882.jpg|thumb|150px|right|[[Friedrich Nietzsche|Friedrich Wilhelm Nietzsche]] (1844–1900)]]
'''Yli-ihminen''' ({{k-de|Übermensch}} {{Lausunta|De-uebermensch.ogg}}) on saksalaisen filosofi [[Friedrich Nietzsche]]n määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä [[moraali]]sia ja [[estetiikka|esteettisiä]] mahdollisuuksia, jotka nykyinen [[kasvatus]]perinne ja [[arvo]]maailma tukahduttavat. Yli-ihmisen ihanne ei siis voi toteutua täydellisenä tai toteutuu vasta tulevaisuudessa. Nietzschen mukaan ihminen syntyy ihmisenä vasta kun pystyy luomaan itse omat arvonsa ja [[normi]]nsa. Näin [[nihilismi]] voidaan ylittää. Nietzschen yli-ihmisen vastakohta oli [[viimeinen ihminen]] ({{k-de|der letzte Mensch}}).
'''Yli-ihminen''' ({{k-de|Übermensch}} {{Lausunta|De-uebermensch.ogg}}) on saksalaisen filosofi [[Friedrich Nietzsche]]n määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä [[moraali]]sia ja [[estetiikka|esteettisiä]] mahdollisuuksia, jotka nykyinen [[kasvatus]]perinne ja [[arvo]]maailma tukahduttavat. Yli-ihmisen ihanne ei siis voi toteutua täydellisenä tai toteutuu vasta tulevaisuudessa. Nietzschen mukaan ihminen syntyy ihmisenä vasta kun pystyy luomaan itse omat arvonsa ja [[normi]]nsa. Näin [[nihilismi]] voidaan ylittää. Nietzschen yli-ihmisen vastakohta oli [[viimeinen ihminen]] ({{k-de|der letzte Mensch}}).


Yli-ihminen on mahdollisesti Nietzschen filosofian eniten kiinnostusta herättäneitä käsitteitä. Nietzsche esitteli käsitteen kirjassaan ''[[Näin puhui Zarathustra]]'' (1883). Varsinkin myöhemmässä ajattelussaan Nietzsche vaati, että nykyihmisen on uhrattava oma moraalinsa ja onnensa luodakseen edellytykset paremman ja kehityskykyisemmän henkisen [[ihmistyyppi|ihmistyypin]] synnylle.
Yli-ihminen on mahdollisesti Nietzschen filosofian eniten kiinnostusta herättäneitä käsitteitä. Nietzsche esitteli käsitteen kirjassaan ''[[Näin puhui Zarathustra]]'' (1883). Varsinkin myöhemmässä ajattelussaan Nietzsche vaati, että nykyihmisen on uhrattava oma moraalinsa ja onnensa luodakseen edellytykset paremman ja kehityskykyisemmän henkisen [[ihmistyyppi|ihmistyypin]] synnylle.


Nietzschen filosofinen ajattelu on usein juuri yli-ihmisen käsitteen takia yhdistetty [[natsismi]]in, vaikka hän itse tunsi [[nationalismi]]n täysin vieraaksi ja hänen luomansa yli-ihmisen käsitekin poikkesi täysin natsien ihanteesta – yli-ihminen oli hänelle tavoiteltava ihannekuva, eikä suinkaan kukaan yksittäinen elävä ihminen. Nietzsche ei pitänyt itseään, eikä hahmoaan [[Zarathustra]]a yli-ihmisenä. Jotkut korkea-arvoiset natsijohtajat, mukaan lukien filosofi [[Alfred Baeumler]], ihannoivat joitain Nietzschen filosofian osia ja sovittivat yli-ihmisen käsitteen omiin näkymyksiinsä [[Kansallissosialistinen rotuoppi|ylivertaisesta arjalaisesta rodusta]], joka oli kaikkia muita rotuja parempi.
Nietzschen filosofinen ajattelu on usein juuri yli-ihmisen käsitteen takia yhdistetty [[natsismi]]in, vaikka hän itse tunsi [[nationalismi]]n täysin vieraaksi ja hänen luomansa yli-ihmisen käsitekin poikkesi täysin natsien ihanteesta – yli-ihminen oli hänelle tavoiteltava ihannekuva, eikä suinkaan kukaan yksittäinen elävä ihminen. Nietzsche ei pitänyt itseään, eikä hahmoaan [[Zarathustra]]a yli-ihmisenä. Jotkut korkea-arvoiset natsijohtajat, mukaan lukien filosofi [[Alfred Baeumler]], ihannoivat joitain Nietzschen filosofian osia ja sovittivat yli-ihmisen käsitteen omiin näkymyksiinsä [[Kansallissosialistinen rotuoppi|ylivertaisesta arjalaisesta rodusta]], joka oli kaikkia muita rotuja parempi.

Versio 8. heinäkuuta 2009 kello 14.16

Friedrich Wilhelm Nietzsche (1844–1900)

Yli-ihminen (saks. Übermensch De-uebermensch.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) on saksalaisen filosofi Friedrich Nietzschen määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä moraalisia ja esteettisiä mahdollisuuksia, jotka nykyinen kasvatusperinne ja arvomaailma tukahduttavat. Yli-ihmisen ihanne ei siis voi toteutua täydellisenä tai toteutuu vasta tulevaisuudessa. Nietzschen mukaan ihminen syntyy ihmisenä vasta kun pystyy luomaan itse omat arvonsa ja norminsa. Näin nihilismi voidaan ylittää. Nietzschen yli-ihmisen vastakohta oli viimeinen ihminen (saks. der letzte Mensch).

Yli-ihminen on mahdollisesti Nietzschen filosofian eniten kiinnostusta herättäneitä käsitteitä. Nietzsche esitteli käsitteen kirjassaan Näin puhui Zarathustra (1883). Varsinkin myöhemmässä ajattelussaan Nietzsche vaati, että nykyihmisen on uhrattava oma moraalinsa ja onnensa luodakseen edellytykset paremman ja kehityskykyisemmän henkisen ihmistyypin synnylle.

Nietzschen filosofinen ajattelu on usein juuri yli-ihmisen käsitteen takia yhdistetty natsismiin, vaikka hän itse tunsi nationalismin täysin vieraaksi ja hänen luomansa yli-ihmisen käsitekin poikkesi täysin natsien ihanteesta – yli-ihminen oli hänelle tavoiteltava ihannekuva, eikä suinkaan kukaan yksittäinen elävä ihminen. Nietzsche ei pitänyt itseään, eikä hahmoaan Zarathustraa yli-ihmisenä. Jotkut korkea-arvoiset natsijohtajat, mukaan lukien filosofi Alfred Baeumler, ihannoivat joitain Nietzschen filosofian osia ja sovittivat yli-ihmisen käsitteen omiin näkymyksiinsä ylivertaisesta arjalaisesta rodusta, joka oli kaikkia muita rotuja parempi.

Katso myös

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yli-ihminen&oldid=7002290”