Ero sivun ”Päiväpursi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 2: Rivi 2:


==Päiväpursia==
==Päiväpursia==
[[Kuva:Musto Skiff.jpg||thumb|300px|Musto skiffi]]
[[Kuva:Musto Skiff.jpg||thumb|300px|Musto Skiff]]
[[Kuva:HobieCatTiger SUVLM06 1.jpg|thumb|300px|Hobie Cat Tiger]]
[[Kuva:HobieCatTiger SUVLM06 1.jpg|thumb|300px|Hobie Cat Tiger]]
[[Kuva:EScow SUVLM06 4.jpg|thumb|300px|E Scow]]
[[Kuva:EScow SUVLM06 4.jpg|thumb|300px|E Scow]]
'''Skiffit''' vauhdikkaimpia yksirunkoisia päiväpursia. [[Skiffi]]t on suunniteltu plaanaamaan. Skiffit ovat tasapohjaisia, äärinmäisen keveitä ja niissä suuri purjepintala. Suuren purjepinta-alan aiheuttamia kallistavia voimia hallitaan sijoitttamalla trapetsilla olevien miehistön paino "siiville" mahdollsimman ulos veneen rungon päältä. Tunnetuinpia skiffi-luokkia ovat 18-jalkainen ja [[49er]]. [[Musto Skiffi]]ä purjehditaan yksin ja 18-jalkaista purjehditaan kolmihenkisellä miehistöllä.
'''[[Skiffi]]t''' vauhdikkaimpia yksirunkoisia päiväpursia. Skiffit on suunniteltu plaanaamaan. Skiffit ovat tasapohjaisia, äärinmäisen keveitä ja niissä suuri purjepintala. Suuren purjepinta-alan aiheuttamia kallistavia voimia hallitaan sijoitttamalla trapetsilla olevien miehistön paino "siiville" mahdollsimman ulos veneen rungon päältä. Tunnetuinpia skiffi-luokkia ovat 18-jalkainen ja [[49er]]. 49eriä purjehditaan kaksin, Musto Skiffiä yksin ja 18-jalkaista purjehditaan kolmihenkisellä miehistöllä.


'''[[purjejolla|Jolla]]t''' ovat kölittömia päiväpursia ja jollat jakautuvat pariin pääryhmään, [[trapetsi]]llisiin ja trapetsittomiin. Pienimpiä esimerkiksi [[optimistijolla|optimistijollia]] purjehditaan yksin ja suurimmissa Scow-luokan jollissa on kuudesta kahdeksaan miehistön jäsentä. Suurin Suomessa toimivan jollaluokka on 8,5-metrinen [[E Scow]].
'''[[purjejolla|Jolla]]t''' ovat painokölittömiä päiväpursia ja ne jakautuvat pariin pääryhmään, [[trapetsi]]llisiin ja trapetsittomiin. Pienimpiä, kuten esimerkiksi [[optimistijolla|optimistijollia]] purjehditaan yksin ja suurimmissa Scow-luokan jollissa on kuudesta kahdeksaan miehistön jäsentä. Suurin Suomessa toimivan jollaluokka on 8,5-metrinen [[E Scow]].


'''[[Katamaraani]]t''', Suomen aktiivisin katamaraaniluokka on [[F18]]-luokan [[Hobie Tiger]].
'''[[Katamaraani]]t''', Suomen aktiivisin katamaraaniluokka on [[F18]]-luokan [[Hobie Tiger]].


'''[[Urheiluvene]]et''' suurikokoisia [[köli]]llisiä päiväpursia, joilla voi purjehtia merellä. Urheiluveneissä purjehtii 3-7 miehistön jäsentä. Esimerkkejä Suomessa toimivista urheiluveneluokkista ovat [[Platu 25]] ja [[Melges 24]].
'''[[Urheiluvene]]et''' suurikokoisia paino[[köli]]llisiä päiväpursia, joilla voi purjehtia merellä. Urheiluveneissä purjehtii 3-7 miehistön jäsentä. Esimerkkejä Suomessa toimivista urheiluveneluokkista ovat [[Platu 25]] ja [[Melges 24]].


'''Cruiserit''' eli '''retkipäiväpurret''' on suunniteltu sekä vapaamuotoiseen virkistyskäyttöön että veneenkäsittelytaitojen harjoittamiseen. Näitä veneitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti [[kilpapurjehdus]]radoille.
'''Cruiserit''' eli '''retkipäiväpurret''' on suunniteltu sekä vapaamuotoiseen virkistyskäyttöön että veneenkäsittelytaitojen harjoittamiseen. Näitä veneitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti [[kilpapurjehdus]]radoille.

Versio 29. kesäkuuta 2009 kello 10.24

Päiväpursi on päiväkäyttöön tarkoitettu purjevene. Päiväpurret soveltuvat erityisen hyvin merimies- ja veneilytaitojen harjoittamiseen. Aktiivisen harjoittelun lisäksi monen tyyppisillä päiväpursilla kilpaillaan myös vakavasti, mutta harjoittelun ja kilpailun lisäksi päiväpursilla voi turvallisesti tehdä lyhyitä päivä- ja viikonloppuretkiä sekä järvillä että merillä lähisaariin. Suurin osa päiväpursista on suunniteltu kilpapurjehdukseen. Kilpapurjehdukseen tarkoitettut päiväpurret jakautuvat: Skiffeihin, erilaisiin jolliin, katamaraaneihin ja urheiluveneisiin.

Päiväpursia

Musto Skiff
Hobie Cat Tiger
E Scow

Skiffit vauhdikkaimpia yksirunkoisia päiväpursia. Skiffit on suunniteltu plaanaamaan. Skiffit ovat tasapohjaisia, äärinmäisen keveitä ja niissä suuri purjepintala. Suuren purjepinta-alan aiheuttamia kallistavia voimia hallitaan sijoitttamalla trapetsilla olevien miehistön paino "siiville" mahdollsimman ulos veneen rungon päältä. Tunnetuinpia skiffi-luokkia ovat 18-jalkainen ja 49er. 49eriä purjehditaan kaksin, Musto Skiffiä yksin ja 18-jalkaista purjehditaan kolmihenkisellä miehistöllä.

Jollat ovat painokölittömiä päiväpursia ja ne jakautuvat pariin pääryhmään, trapetsillisiin ja trapetsittomiin. Pienimpiä, kuten esimerkiksi optimistijollia purjehditaan yksin ja suurimmissa Scow-luokan jollissa on kuudesta kahdeksaan miehistön jäsentä. Suurin Suomessa toimivan jollaluokka on 8,5-metrinen E Scow.

Katamaraanit, Suomen aktiivisin katamaraaniluokka on F18-luokan Hobie Tiger.

Urheiluveneet suurikokoisia painokölillisiä päiväpursia, joilla voi purjehtia merellä. Urheiluveneissä purjehtii 3-7 miehistön jäsentä. Esimerkkejä Suomessa toimivista urheiluveneluokkista ovat Platu 25 ja Melges 24.

Cruiserit eli retkipäiväpurret on suunniteltu sekä vapaamuotoiseen virkistyskäyttöön että veneenkäsittelytaitojen harjoittamiseen. Näitä veneitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti kilpapurjehdusradoille.